Ruokapankkien apu osuu oikeaan

Kymmenesosa ruokapankkien asukkaista kertoo tunteneensa suoranaista nälkää. Kuopiossa on tehty ruokapankeista maan ensimmäinen tutkimus.

ruoat
Ruokapankin asiakkaita odottamassa.
Kalevi Pitkäkangas / Yle

Ruokapankkien asiakkaista on tehty Kuopiossa maan ensimmäinen tutkimus. Sen mukaan ruokapankkien asiakkaat ovat yleensä yksinasuvia, perusetuuksilla sinnitteleviä ja usein ikääntyneitä henkilöitä. Suoranaista nälkää kertoo kokeneensa kymmenesosa yli 300 vastanneesta.

Ruokapankit ovat toimineet Suomessa jo parikymmentä vuotta. Toiminta alkoi yleisesti 90-luvun alussa suuren laman myötä. Suonenjoella ruokapankkia pyörittää työttömien yhdistys ja käyntejä kertyy vuosittain 8 000.

- Kolme kertaa viikossa jaamme ruokaa, saamme sitä kaupoista. Ruoka on käyttökelpoista tuoreruokaa, sanoo toiminnanohjaaja Markku Korhonen.

Yksi Suonenjoen ruokapankin säännöllisiä käyttäjiä on Lars-Erik Pailakka.

- Olen sairaseläkkeellä, eläkkeestä menee apteekkiin puolet. Ruoka-apu on ehdottomasti tarpeellista.

Ruokapankit täyttävät tulokuilua

Ei ole mitään merkkiä siitä, että ruokajonot vähenesivät.

Juho Saari

Ruokapankkeja on Suomessa sadoilla paikkakunnilla. Silti vasta nyt on tehty ruokapankkien käyttäjistä ensimmäinen tutkimus, kohteena Kuopion kaupungin alueella toimivien ruokapankkien käyttäjät.

- Keskeisintä on, kuinka lähellä selviytymisen rajaa ihmiset ovat. Suurin osa ihmisistä on tulottomia sen jälkeen kun pakolliset menot on katettu. Ruokapankkien avulla täytetään sitä kuilua mikä menojen ja tulojen välillä on, kiteyttää tutkimuksen päätulokset professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan ruokapankeista onkin tullut selkeästi osa sosiaaliturvaa Kelan etuuksien ja esimerkiksi toimeentulotuen ohessa ja niiden rooli vain lisääntyy.

- Ei ole mitään merkkiä siitä, että ruokajonot vähenesivät. Meillä on paljon ikääntyvää väestöä, jolla on alhainen sosiaaliturva, sanoo professori Juho Saari.

Ruokapankkien käyttäjätutkimus on siis nyt tehty Kuopiossa, mutta vastaavia selvityksiä on lähdössä liikkeelle myös pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Porissa ja Turussa.

Professori Juho Saari sanoo, että yhdessä nämä aineistot mahdollistavat kokonaiskuvan rakentamisen kaikkein huono-osaisimman Suomen sosioekonomisesta rakenteesta ja koetusta hyvinvoinnista.

Kunniaa ruokapankin pitäjille

Järjestelmä on todella hieno.

Lars-Erik Pailakka

Ruokapankkien toiminnasta vastaavat hyvin erilaiset yhteisöt ja järjestöt.

- Kunnioitamme erittäin paljon näitä ihmisiä jotka tämän laittoivat pyörimään. Järjestelmä on todella hieno, kiittää Suonenjoen ruokapankin säännöllinen asiakas Lars-Erik Pailakka.

Suonenjoella ruokapankkitoiminnassa vuosia mukana ollut Annmarie Korhonen sanoo, että tämänkaltainen vapaaehtoistyö antaa todella paljon myös tekijälleen.

- Minusta on mukava kun ihmiset kertovat ongelmistaan ja asioistaan. Joskus tulee kysyttyä onko sinulla nyt mitään ruokaa, selviätkö pari päivää eteenpäin, Korhonen kertoo.