Kalev kohtaa Kalevin Velisinfoniassa

Velisinfonia on suomalaisten ja virolaisten kansantanssijoiden yhteinen voimainponnistus.

kulttuuri
Kaksi poikaa ilmeilevät kanssallispuvuissa.
Yle

Tampereen Ratinan Stadionilla pyörähteli tänään parhaimmillaan runsaat neljä ja puolituhatta tanssijaa. Tanssipidot-kansantanssifestivaalin päätapahtuma nosti esiin erityisesti miestanssijoiden alkuvoimaista energiaa.

Tanssipitojen _Velisinfonian _kenraaliharjoitus saatiin tanssia aurinkoisessa säässä. Jännitys oli käsin kosketeltavissa, kun eri-ikäiset suomalaiset ja virolaiset kansantanssijat valmistautuivat liki kahden tunnin koitokseen. Stadionin nurmelle tanhusivat vuorollaan niin ammattilaiset kuin tuhannet amatööritkin.

Velisinfonia rakentuu löyhästi kahden miehen kohtaamiseen, suomalainen Kalevi ja virolainen Kalev löytävät yhteisen sävelen ja lähtevät etsimään naista, morsianta molemmille.

Stadionin laajuista esitystä harjoiteltiin sadoissa pienissä ryhmissä paikallisten ohjaajien avulla molemmin puolin Suomenlahtea. Palaset loksautettiin paikalleen viikonloppuna Tampereen Ratinan Stadionilla.

- On todella hienoa nähdä, miten tarkkaan ihmiset ovat harjoitelleet kaikki ohjelmistot ja miten tarkkaa työtä kaikki ryhmät tekevät, ihastelee Suomen Kalevia esittävä Eero Hietanen.

Kalevit sentään tapasivat muutamaan kertaan ja saattoivat harjoitella kohtaamistaan. Esityksen valmisteluun kului vuoden päivät, kertoo Viron Kalev, Ants Kari.

- Harjoittelimme ensin kerran Helsingissä ja nyt lähempänä itse H-hetkeä pidimme treenit Tallinnassa. Täällä Tampereella kaikki on sitten lyöty kasaan. Prosessi on ollut samalla kiinnostava, mutta kieltämättä aika raskas myös, sanoo Kari.

Miesten vuoro

Velisinfonian Suomen osuuden taiteellinen johtaja, koko esityksen ohjaaja Petri Kauppinen rakensi yhdessä virolaisen kollegansa Kalev Järvelan kanssa Tansipitojen pääjuhlan miesteeman ympärille. Toki kansantanssijoiden enemmistö, naiset, saa osoittaa oman voimansa, mutta nuoret miehet ja pojat nostetaan esille ennennäkemättömällä tavalla. Riemastuttava saunakohtaus saa vauhtia satojen poikien vihtomisesta kesätuoreilla koivuvihdoilla Ratinan viheriöllä.

- Tämä on näille pikkupojille, nuorille miehille, isoille miehille valtava rohkaisu taas siihen, että ”voi vitsi mulla on tossa vieressä satamäärin äijiä, jotka tanssii samalla tavalla, että ei tää ookkaan yhtään hullumpaa hommaa tää tanssiminen”, maalailee Kauppinen.

Tämä on näille pikkupojille, nuorille miehille, isoille miehille valtava rohkaisu! - Petri Kauppinen

Petri Kauppinen on omassa työssään koreografina ja kouluttajana jo pitkään tuonut esille poikien mahdollisuuksia ilmaista itseään tanssin avulla.

- Uskon, että se murros on tulossa ja että ymmärretään, mikä arvo on tanssin mielen, hengen ja ruumiillisuuden yhteydessä ja siinä älyssä, jota tanssissa tarvitaan.

Virolaiset taiturit ja suomalaiset uudistajat kohtaavat

Virolaiset ovat tottuneet esiintymään suurilla areenoilla ja heidän rivistönsä liikkuvat viivasuorina. Virossa kansantanssiperinne on säilynyt vahvana tähän päivään asti. Maan kuuluessa Neuvostoliittoon kansantanssit olivat tapa vaalia omaa identiteettiä. Tanssilla oli siten aivan eri merkitys esimerkiksi 1990-luvun Virossa kuin Suomessa. Perinne on pitänyt pintansa Viron itsenäistymisen jälkeenkin, kertoo Ants Kari.

- Kansantanssi on , jos mahdollista vielä suositumpaa Virossa nyt kuin ennen. Kaikille on sanomattakin selvää, että viron kansa on paitsi laulu- myös tanssikansa, toteaa Kari. Petri Kauppisen mukaan meilläkin on, mistä ammentaa. Suomalaiset kansantanssin ammattiryhmät ovat uutta luovia ja sekoittavat nykytanssin ilmaisua kansallisiin perinteisiin. He myös etsivät perinteitä perinteen takaa. Suomalaiset kansantanssit on merkinnyt muistiin kerääjäjoukko, jonka kristillissiveelliset arvot värittivät osaltaan perinteen tallentamista. Nykykansantanssijat ovat kaivaneet esiin liki jo unohtuneita tansseja, jotka liittyvät vaikkapa seksuaalisuuteen tai ovat jopa rivoja. Nämä kansan alkukantaiset ilottelut haluttiin uutta uljasta itsenäistä Suomea rakentaessa unohtaa.

Velisinfoniassa on mukana myös voimakas kohtaus, jossa tanssitaan tangoa. Sekin on Kauppisen mukaan ero Viron ja Suomen kansanperinteen välillä.

- Meillä on suomessa lavatanssiperinne ja se on äärimmäisen vahva. Tanssikulttuurimme on aika erityyppinen kuin Virossa. Varsinaiset kansantanssiryhmät satsaavat omiin tuotantoihin omaan tulkintaansa. Meidän kansantanssikentällämme on vähän ehkä enemmän diversiteettiä, monimuotoisuutta kuin Virossa, pohtii Kauppinen

- Virolaiset ovat sitten taas tottuneet tekemään suuria yhteisiä tapahtumia ja sen kokeneisuuden näkee kyllä täällä.

Kuin kaksi marjaa tai ...kalevia

Velisinfonian Kalev on 24 -vuotias Kosen kylässä Tallinnan kupeessa asuva Ants Kari. Kari työskentelee palomiehenä, mutta tanssi kuuluu vahvana hänen elämäänsä.

Suomen Kalevia esitti puolestaan Oulussa tanssiopettajaksi opiskellut, kolmekymppinen Eero Hietanen. Hietanen opiskelee parhaillaan maanmittausalaa, mutta tanssi on hänenkin toinen luontonsa.

- Olisin tullut tänne kaikesta huolimatta esiintymään. Hetken piti miettiä, ryhdynkö tähän, kun Kalevin rooliin pyydettiin, mutta olen nyt tyytyväinen, että suostuin, hehkuttaa Hietanen kenraaliharjoituksen jälkeen.

Tanssipidot huipentuu koko liki viidentuhannen osallistujan polskaan ja loppumarssiin. Kaikki ei kuitenkaan mene kuin valtavista stadionspektaakkeleistaan tunnetuissa diktatuureissa. Velisinfonian voima syntyikin vapaaehtoisuudesta, huomauttaa Kauppinen.

- Nämä kaikki ihmiset haluavat tehdä tämän omasta vapaasta tahdostaan! Mikään ulkopuolinen voima ei heitä siihen pakota. Tämä on yhteisen tahdon ja halun voimannäyttö, kiteyttää Kauppinen.

Tapahtuman suojelijat olivat presidentit lahden molemmin puolin. Presidentti Sauli Niinistö ja Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves myös kunnioittivat tapahtumaa läsnäolollaan.