1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Hyttynen imaisi - koko perhe sairastui

Toukokuun puolivälissä nelihenkinen varkautelaisperhe alkoi saada mystisiä oireita. Useamman päivän korkean kuumeen jälkeen nousi ihottuma ja sitä seurasi nivelkipu sekä turvotus. Oireiden taustalla on hyttysten levittämä Pogostan tauti.

Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Varkautelainen perheenisä lähti toukokuussa kesken päivän töistä pois korkean kuumeen vuoksi. Mies ajatteli kuumeen johtuvan kevätflunssasta. Muutaman päivän päästä myös vaimolle nousi kuume. Perinteisestä flunssasta poiketen korkea kuume kesti viitisen päivää.

- Kuume kun hellitti, nousi koko kroppaan äkäinen ihottuma, nimettömänä pysyttelevä isä kommentoi.

Isä kävi näyttämässä ihottumaansa lääkärissä, mutta selitystä ei punaiselle iholle osattu sanoa. Pari viikkoa perheen vanhempien sairastumisesta alkoivat myös lapset oireilla.

- Ihan samalla kaavalla meni lapsilla oireet, ensin nousi kuume, sitten tuli ihottuma ja sen jälkeen vielä nivelkipu ja turvotus.

Perheenäiti meni lääkärin pakeille nivelkivun ja kovan päänsäryn kanssa. Verikokeissa näkyi tulehdusta, mutta vielä siinäkään vaiheessa ei lääkäri osannut arvella hyttysen levittämää Pogostan tautia.

- Jalkapohjat menivät ihan tunnottomiksi, ihan kuin olisi ollut 10 senttimetrin tunnoton patja jalkapohjan alla. Jalkaterät ja sormet turposivat huomattavasti ja niveliin sattui liikuteltaessa, äiti kertoo oireita.

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa

Kun perheen kuusivuotiaalle tyttärelle nousi ihottuma, ja isälle nivelkipua, alkoi lääkäri epäillä hyttysen levittämää nivelrokkoa, eli Pogostan tautia.

- Minulta otettiin sitten verikokeella testi tätä tautia vastaan. Tulokset olivat positiiviset, mutta lääkäri epäili tautia hieman, sillä normaalisti sitä esiintyy vasta loppukesästä. Toisen verikokeen tuloksia odotan parhaillaan, isä kertoo.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Sakari Vuorinen ei pidä mahdottomana, että nivelrokkoa esiintyisi keväällä tai alkukesästä. Vaikka kyseessä on erityisesti Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa esiintyvä tauti, ei tautitapauksia Etelä-Savossa ole ollut epidemiaksi asti.

Ensimmäisen kerran Pogostan tautia tavattiin Suomessa vuonna 1974. Sen jälkeen laajempia, satoja tai tuhansia nivelrokkoja aiheuttaneita epidemioita virus on aiheuttanut maassamme seitsemän vuoden välein. Viimeisin laaja epidemia oli vuonna 2009.

Särkylääkettä ja hyttysmyrkkyä

Oman mielenrauhan lisäksi verikokeentuloksilla ei sinällään ole merkitystä, sillä Pogostan tautiin ei ole lääkettä. Tautia hoidetaan oireiden mukaisesti. Tauti ei myöskään leviä ihmisestä toiseen, vaan välittäjänä on aina hyttynen.

- Meidän tontilla on varmaan ollut joku sellainen itikkaparvi, joka on tautia kantanut, koska koko porukka sairastui, perheenäiti sanoo hyttysmyrkkypullo kädessään.

Hyvin epämiellyttäväksi taudin tekee se, ettei sen kestosta ole varmaa tietoa. Toisilla oireet lievittyvät parissa viikossa, toisinaan nivelkivut voivat kestää jopa vuosia. Varkautelaisperheen äidillä on vieläkin voimakasta päänsärkyä, reilu kuukausi ensimmäisistä oireista. Muu perhe on ollut jonkin aikaa oireettomina.

- Kyllä tietää nyt, minkä takia sitä hyttysmyrkkyä meidän pihalla käytetään, äiti letkauttaa ja toteaa vielä, että toisaalta samapa tuo, kun tauti on jo kerran iskenyt.