Tunteet ovat aivojen tarttuva turvaverkko

Hymyile, ja sinulle hymyillään, tietää vanha viisaus. Tutkijatkin ovat havainneet, että tunteet tarttuvat ja saavat eri ihmisten aivot samalle aaltopituudelle. Hymyäkin tarttuvampia ovat negatiiviset tunteet, mutta se on ollut vain hyväksi ihmislajin säilymisen kannalta.

tiede
Lemmenlukko
Yle

Akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan tunteet ovat sosiaalinen ryhmäilmiö.

Asiaa on tutkittu Turun yliopiston PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä.

– Tunteet ovat ihmisten välistä sosiaalista viestintää. Niiden yksi tarkoitus on kertoa toisille ihmisille, miltä meistä tuntuu, mutta myös saada toiset ihmiset tuntemaan samoja asioita.

Aivot ovatkin – kaikessa yksilöllisyydessään – myös laumasieluja.

Akatemiatutkija Lauri Nummenmaa, Turun yliopisto.
Akatemiatutkija Lauri Nummenmaa, Turun yliopisto.Jouni Koutonen / Yle

– Huomattava osa tiedonkäsittelystä liittyy pelkästään oman kehon, mielen ja toiminnan ohjaamiseen. Mutta ihmisethän viettävät keskimäärin 20-30 prosenttia päivästä toisten ihmisten kanssa, ja aivot on virittyneet ylläpitämään laajoja sosiaalisia verkostoja. Sama järjestelmä ohjaa yksilö- ja ryhmäprosesseja, ja koettaa limittää niitä mahdollisimman tehokkaasti yhteen. Se on varmasti yksi syy siihen, että ihmislaji on ollut niin mahdottoman menestyksellinen aikojen saatossa!

Tunteet tahdistavat aivot samalle aaltopituudelle

Koeyleisölle näytettiin erilaisia tunteita herättäviä filminpätkiä, ja samalla heidän aivojensa toimintaa mitattiin magneettikuvauksella.

Ihmiset ovat aika hyviä ajatustenlukijoita. Se ei ole yliluonnollista, vaan itse asiassa hyvinkin luonnollista!

Lauri Nummenmaa

Tarkoitus oli selvittää, alkavatko eri henkilöiden aivot toimia samalla tavoin voimakkaiden tunteiden myötä.

– Havaitsimme, että ihmisten kokiessa hyvin intensiivisiä, voimakkaita tunteita, heidän aivonsa alkavat kirjaimellisesti tikittää samaa tahtia. Sekä tarkkaavaisuutta että havaitsemista ja aistimista ohjaavat aivokuoren alueet, mutta toisaalta myös tunnekokemuksia tuottavat alueet alkoivat naksuttaa enemmän ja enemmän samaan tahtiin ihmisten välillä, kuvailee Lauri Nummenmaa.

Vaikka telepatiasta ei yhteisessä kokemuksessa olekaan kysymys, ei aivotutkija suhtaudu ajatustenlukuun tiukkapipoisesti.

– Ihan arkipäivän tunnevuorovaikutuksessa tapahtuu sama ilmiö, kun vaikka keskustelemme tai riitelemme toisen kanssa. Voidaan ajatella, että erään sorttisesta telepatiasta siinä on kyse, koska tunteet tarttuvat ilman mitään suoraa piuhaa päästä toiseen! Ne välittyvät eleistä, ilmeistä, liikkeistä ja puheäänestä epäsuorasti, mutta ei siihen mitään ekstrasensorisia mekanismeja tarvita. Ihmiset ovat aika hyviä ajatustenlukijoita. Se ei ole yliluonnollista, vaan itse asiassa hyvinkin luonnollista!

Tunneryöppy täyttää pään ja kehon

Kulttuurisesti tunteet mielletään sydämen asiaksi, eikä tutkijakaan halua mielikuvaa sydämettömästi romuttaa.

Tunteet toimivat Lauri Nummenmaan mukaan turvaverkkona, joka varmistaa, että merkityksellisiin tapahtumiin reagoidaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Rakkaus.
AP Graphics Bank

– Tunteet ovat sikäli sydämen ja pään asia, että tietenkin kaikki tiedonkäsittely lähtee aivoista, mutta tunteiden erityispiirre on, että ne ovat voimakkaita kehon reaktioita. Kun pelästymme, aivot valmistelevat koko kehon pakenemaan paikalta, ja kun rakastumme, tunteet valmistelevat kehomme ottamaan vastaan toisen ihmisen läheisyyden. Voimakkaat tunteet katkaisevat aivoissa muun toiminnan. Jos tulee jotain todella tärkeätä, vaikkapa nähdään se oma rakastettu, niin kaikki muu toiminta pyyhkäistään taka-alalle ja suunnataan kaikki resurssit siihen tällä hetkellä tärkeimpään asiaan. Tämä koko homma hoituu automaattisesti tahdostamme riippumatta.

Kielteiset tunteet pitävät hengissä

Erityisen tarttuvia ovat negatiiviset tunteet. Tähän on akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan useita syitä.

– Jos ajatellaan, että ihmisillä on erilaisia tunneluokkia, kuten vaikkapa suru, pelko, inho ja viha, niin näitä kielteisiä tunteita on lukumääräisesti paljon enemmän. Se on ymmärrettävää, sillä tunteet ovat lajikehityksen myötä muodostuneet turvaverkoksi, ja monet kielteiset tunteet ovat syntyneet suojelemaan tilanteissa, joissa on ensiarvoisen tärkeätä puolustautua tai muuten kuolemme.

Nummenmaa mainitsee esimerkiksi inhon, joka laukeaa haistaessamme tai maistaessamme jotain pilaantunutta, joka voisi olla terveydellemme vaarallista. Viha ja pelko ovat vielä fyysisempiä puolustusreaktioita uhkatilanteissa.

– Jos ei niissä tilanteissa pysty tarkoituksenmukaisesti toimimaan, niin henki lähtee. Myönteiset tunteet ovat enemmänkin käyttäytymistämme motivoivia, saavat meidät tekemään juttuja, joita ehkä emme muuten tekisi.

Tätä taustaa vasten Nummenmaan mukaan on ymmärrettävää, että nimenomaan kielteiset tunteet tarttuvat, sillä niiden on tarkoituskin tarttua.

– Kun joku ihminen huomaa väkijoukossa aseen, niin henkihän saattaa lähteä kaikilta siinä joukossa. Pelko lähtee todennäköisesti hyvin nopeasti siitä yhdestä ihmisestä leviämään, ja paniikki leviää koko väkijoukkoon. Nekin ihmiset, jotka eivät asetta ole alun perin nähneet, tajuavat lähteä pakoon ihan tämän yksinkertaisen leviämisreaktion johdosta. Tunteiden tarttuminen ei rajoitu vain aivoihin, vaan myös kehon asentoihin ja toimintaan, esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan. Se on kokonaisvaltainen vaste joka leviää ihmisestä toiseen.

Järki ja tunteet toimivat tandemissa

Tunteita, kuten kaikkea muutakin tietoa käsitellään aivoissa hajautetusti.

– Aivoissa ei ole yhtä pikku nyppylää, joka ajattelee ja toista, joka tuntee, ja kolmatta, joka laskee. Kaikki aivojen osat toimivat yhdessä. Jos vaikka näemme sen rakkaan ihmisemme, niin ensin meidän tarvitsee käsitellä näkötieto näköaivokuoressa. Sitten tarvitsee tunnistaa, kuka se on. Sitten aletaan viritellä tunnevastetta kasaan ja viedä sitä tietoa esimerkiksi sellaisille aistiaivokuorille, jotka käsittelevät kehon tilaan liittyviä muutoksia ja niin edelleen… Se on valtavan iso, hajautettu hermoverkosto, joka toimii näiden tunnevasteiden yhteydessä, kuvailee Nummenmaa.

Tiedämme hämmästyttävän vähän aivojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

Lauri Nummenmaa

Vaikka muutoin pyrkisikin tyhjentämään pään ja heittämään aivot narikkaan, tuntee ihminen koko ajan jotain, joten aivoissa kone käy jatkuvasti.

Onneksi välissä on kuitenkin suodatin.

– On tärkeä havainto, että koko ajanhan meillä on jonkinlainen, todennäköisesti hyvin lievä tunne päällä. Tunteet koettavat koko ajan vähän tökkiä sinne oikeaan suuntaan ympäristössämme, mutta emme aina tiedosta sitä, miltä meistä tuntuu. Ainostaan kun jotain voimakasta, poikkeuksellisen erityistä tapahtuu, syntyy meille tietoinen kokemus esimerkiksi surusta tai pelosta. Tunnereaktiot pomppaavat tietoisuuteemme vasta kyllin voimakkaina; jos ne koko ajan koettaisivat nykiä tietoisuuteemme, olisimme aivan hirvittävässä pulassa emmekä varmaan pystyisi ajattelemaan mitään muuta!

Tunteet ja järki eivät käy pääkopassa ikuista taistelua eivätkä ole toistensa vastakohtia, vaan ohjaavat ihmistä yhteisvoimin.

– Ne toimivat tandemissa, käsi kädessä. Niin kauan kuin automaattinen systeemi riittää, pystyy ohjailemaan toimintaa ikään kuin autopilotilla, meidän ei tarvitse tietoisen ajattelun avulla puuttua tilanteeseen. Mutta kun tulee jotain oikein hirvittävän vaarallista tai kivaa, niin tunnesysteemi napauttaa järkevän ajattelun systeemiä, että ”nyt pitäisi sunkin huomioida mitä täällä tapahtuu, voisitko vähän auttaa”.

Uutta ymmärrystä tunne-elämän häiriöiden syistä

Tuoreilla tutkimustuloksilla ihmisten ryhmäkäyttäytymisestä on akatemiatutkija Lauri Nummenmaan mukaan laajaa merkitystä aivojen toiminnan ymmärtämiselle.

– Tämä paljastaa ihan uusia mekanismeja siitä, miten ihmisen aivot toimivat yhdessä toisten ihmisten aivojen kanssa. Perinteisesti aivotutkimus on keskittynyt yksittäisiin, "eristyksissä" oleviin aivoihin. Tiedämme hämmästyttävän vähän aivojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

Viha.
Seppo Sarkkinen / Yle

Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat Nummenmaan mukaan myös sen selvittämisen, kuinka eri ihmisten aivot käsittelevät samoja asioita, joko samalla tai eri tavalla.

– Se on kokonaan uusi asia, jota ei ole pystytty tutkimaan. Sillä on paljon myös kliinisiä sovellutuksia. Kun ymmärrämme, miten ”sosiaaliset aivot” ja tunnejärjestelmät toimivat, pystymme paremmin ymmärtämään myös tunne-elämän häiriöitä, kuten aggressiivista käyttäytymistä tai masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta. Tällaisessa perustutkimuksessa ei suoraan tähdätä uusien hoitomuotojen kehittämiseen, mutta tietenkin kaikessa tutkimuksessa on pitkäjänteisenä tavoitteena saada aikaan yleistä hyötyä.