Nykymallin työllistäminen eriarvoistaa kehitysvammaiset

Kehitysvammaisten Tukiliitto haluaa lopettaa kehitysvammaisten palkattomat työt. Avotyössä olevalla ei ole työsuhteen tuomia etuuksia, kuten palkallista kesälomaa tai työterveyshuoltoa.

Kotimaa
Pullot ja tölkit järjestyksessä
Tomi Tahvanainen työskentelee K-Supermarket Rinteenkulmassa Rovaniemellä.YLE / Matti Konttinen

Kehitysvammaisten Tukiliiton vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpään mukaan alunperin hyväksi palveluksi tarkoitettu kehitysvammaisten työllistämiseen tähtäävä avotyötoiminta on tämän päivän Suomessa aikansa elänyt.

- Kyllä tänä päivänä katsotaan, että tällainen toistaiseksi palkattoman työn tekeminen tai teettäminen on väärin ja me pyrimme muutamaan näitä avotyötoimintapaikkoja ihan työsuhteiseksi työn tekemiseksi, Vuorenpää sanoo.

Moni mieltää avotyöstä maksettavan työosuusrahan palkaksi, jota se ei kuitenkaan ole. Monilla työpaikoilla kehitysvammaisella työntekijällä on samat työelämän velvoitteet kuin muillakin työntekijöillä, mutta ei etuuksia.

- Koska avotyötoiminta ei ole työsuhde, ei työntekijällä ole esimerkiksi palkallisia lomia tai työterveydenhuoltoa, Vuorenpää sanoo.

Vuorenpään mukaan kaikista kehitysvammaisista ei ole koskaan palkkatyöhön, mutta liiton haluna on saada entistä useampi kyvykäs tekijä työsuhteeseen avotyön sijaan.

- jolloin kehitysvammaiset ihmiset kun tekevät tavallista työtä tavallisilla työpaikoilla, tekisivät töitä samoilla ehdoilla kuin muutkin ihmiset.

Avotyö estää palkkatyöllistymisen

Työtoiminnan järjestäminen on kuntien vastuulla. Kehitysvammaisten Tukiliitto näkee, että jatkossakin tuettu työllistyminen olisi kuntien hoidettavana.

Kuntien kurjassa taloudellisessa tilanteessa voi olla vaikea saada päättäjät pohtimaan keinoja kehitysvammaisten työllistämiseen nykyaikaisella tavalla.

- Moni kehitysvammainen työllistyy palkkatöihin toisen ihmisen tukemana. Kyllä me katsomme, että tämä tukihenkilö, työhönvalmentaja on samaa kehitysvammahuollon palvelua kuin nykyinenkin käytäntö, Kari Vuorenpää sanoo.

- Joissakin tapauksissa kehitysvammainen voi saada työosuusrahaa viisi euroa päivässä ja lounas yksistään maksaa 6,5 euroa, jolloin tilinauha näyttää miinusta, kuvailee Nuorten ystävät ry:n sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula.

Nuorten ystävät on sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka keskustoimisto sijaitsee Oulussa. Järjestö on kartoittanut muutama vuosi sitten kehitysvammaisten palkkatyöllistymistä kunnissa. Esimerkiksi Lapissa tilanne oli varsin kehno.

- Saa sanoa, että yhden käden sormilla on laskettavissa palkkatyössä olevat kehitysvammaiset, kun avotöissä oli samaan aikaan noin sata henkilöä.

Kehitysvammaisten Tukiliitto näkee, että avotyötoiminta on suoranainen este kehitysvammaisten palkkatyöhön pääsemiseksi.

- Kyllä me uskomme siihen, että kun työnantajilla ei ole tarjolla ilmaista työvoimaa, niin löytyy halukkuutta palkata kyvykkäitä ihmisiä, Vuorenpää sanoo.

Nykymalli juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan

YK:n sopimus vammaisten ihmisten oikeuksista kieltää palkattoman työn teettämisen. Onpa kehitysvammaisten ilmaistyöllistämistä rinnastettu jopa nykypäivän orjuuteen.

- Silloin kun työ työpaikassa on pakkotahtista ja mitään etuuksia ei ole, se on kuin orjatyötä, Kari Vuorenpää sanoo.

Vuorenpää korostaa, että eivät ihmiset pahuuttaan tee hallaa kehitysvammaisten olojen parantamiselle. Yhteiskunta on mennyt eteenpäin ja nykyinen työllistämismalli on jäänne menneeltä ajalta.

- Kunnan työtoimintaa pitää kehittää niin, että kyvykkäät pääsevät oikeisiin palkkatöihin, Vuorenpää vaatii.

Tulleessan nykyinen työllistämismalli oli ansiokas, sillä se mahdollisti kehitysvammaisten pääsyn työelämään, pois laitoksista.

Aika on nyt kuitenkin toinen. Kehitysvammaisten tukiliiton kehitysvammaisille tekemän kyselyn mukaan palkka on monelle tärkein tekijä työelämässä.

Samasta työstä saatava sama korvaus ja kohtelu on myös ihmisarvo -kysymys.