Turkulaiset innokkaita jätteenlajittelijoita

Turkulaiset lajittelevat jätteensä innokkaammin kuin suomalaiset keskimäärin. Heillä on myös käytössään paremmat lajittelumahdollisuudet.

jätteiden lajittelu
jätekasa, Topinojan jäteasema, Turku
Topinojan jäteasema Turussa.YLE / Markku Sandell

Turkulaiset kokevat jätteiden lajittelun tärkeänä ja panostavat lajitteluun enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Yleisimmin lajitellaan keräyspaperia, kartonkia ja lasia. Näitä halutaan myös lajitella eniten. Biojätteen lajittelu kiinnostaa vähiten, mutta turkulaisista 67 prosenttia haluaa lajitella sitäkin.

Jätteiden lajitteluhalukkuuteen vaikuttaa eniten lajittelun vaivattomuus ja lähes 80 prosenttia turkulaisista toivookin mahdollisuutta lajitella jätteet omalla kotipihalla. Tämä on selkeästi korkeampi osuus kuin muualla Suomessa. Turussa lajittelumahdollisuudet omalla kotipihalla ovat myös huomattavasti paremmat kuin Suomessa keskimäärin.

Jätteet kierrätykseen polton sijasta

Suomalaisille mieluisin tapa jätteiden hyödyntämiseen on materiaalihyödyntäminen, jota kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi toivotuin hyödyntämistapa on jätteiden hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena. Vain 10 prosenttia vastaajista kannattaa jätteen polttamista jätteenpolttolaitoksissa ja kaatopaikkasijoittamista suosii ainoastaan yksi prosentti vastaajista.

Turkulaisten suhtautuminen jätteenpolttoon on hieman muuta väestöä kielteisempi, sillä vain 9 prosenttia vastaajista pitää jätteen polttoa mieluisimpana jätteen hyödyntämismuotona. Sen sijaan energiajätteen erilliskeräys ja sen hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena kiinnostaa turkulaisia muuta Suomea enemmän.

Tutkimukseen vastasi tuhat 15-75-vuotiasta suomalaista toukokuun aikana. Heistä 133 oli Turun alueelta.

Tutkimuksen teki Innolink Research Oy Lassila & Tikanojan toimeksiannosta.