Brasilia aikoo valjastaa Amazonian joet

Maailman kolmanneksi suurinta patoa, Belo Montea, alettiin rakentaa viime vuonna Brasilian Parán osavaltioon. Sen aiheuttamat ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat ovat herättäneet maailmanlaajuista vastustusta.

Ulkomaat
Näkymä patotyömaalle.
Belo Monten jättipadon rakennustyöt alkoivat viime vuonna.Thiago Diniz
Mielenosoittajat hajottavat patoa pimeässä.
Ajankohtainen kakkonen 19.6.2012

Altamira, Brasilia. Punaiseen multaan iskeytyvät hakut ja lapiot kaikuvat Amazonian viidakossa, ja ääni saa Xingu-joen tyynen pinnan värähtelemään.

Aurinko on juuri noussut ja kultaa pilvien reunat salaperäisesti. On alkamassa uusi paahtava päivä Amazonian sademetsässä.

Hakut ja lapiot heiluvat aktivistien ja paikallisten pienviljelijöiden käsissä. He ovat tulleet vielä kerran kertomaan maailmalle, etteivät halua Xingu-joen valjastamista.

Monille heistä rakenteilla oleva Belo Monten pato aiheuttaa suurta kärsimystä ja vahinkoa. Jotkut ovat tulleet paikalle vain, koska ovat huolissaan Amazonian sademetsän kohtalosta.

Symbolisella eleellä he kaivavat Xingu-joelle väylää energiayhtiö Norte Energian tekemään penkereeseen, joka estää joen vapaan virtaamisen.

Kylän hautajaiset

Xingu-joen vastustajat ovat päättäneet viettää vielä yhden yhteisen juhlan. Se on saanut nimekseen Xingu +23, mikä kuvastaa 23 vuotta kestänyttä taistelua Xingu-joen puolesta, ja se vietetään vain muutaman sadan metrin päässä padon rakennustyömaasta sijaitsevassa Santo Antônion kylässä.

Kylän 60 perheestä suurin osa on jo lähtenyt muualle, ja talojen perustukset leimaavat nyt jo hiljentynyttä kylää.

Brasilian hallitus tuhoaa sademetsiä, pakkosiirtää ihmisiä ja jouduttaa alkuperäiskansojen tuhoutumista.

Antonia Melo

Tapahtumasta halutaan lähettää viesti maailman päättäjille, jotka kokoontuvat pian Rio de Janeirossa suureen ympäristökokoukseen, Rio+20.

- Haluamme kertoa valtioiden johtajille, mitä Brasilian hallitus tekee. Se tuhoaa sademetsiä, pakkosiirtää ihmisiä ja jouduttaa alkuperäiskansojen tuhoutumista, sanoo monivuotinen aktivisti Antonia Melo.

Paikalla on kymmeniä mundurucu-heimon jäseniä maalattuine vartaloineen. He tulevat tuhansien kilometrien päästä, seudulta, missä Belo Monte ei enää vaikuta.

Mutta heillä on aivan samanlaiset huolet, sillä heidän kotijokeensa on suunniteltu viittä pienempää patoa.

Kasvavan talouden pohjaton energiantarve

Brasilian hallituksella on massiiviset suunnitelmat valjastaa Amazonian joet Brasilian kasvavan talouden energiannälän tyydyttämiseksi.

Energiantarpeen lasketaan kasvavan jopa 50 prosenttia tällä vuosikymmenellä, ja tuo energia haetaan Amazonian sademetsästä.

Vesivoiman rakentaminen Amazoniaan on herättänyt maailmanlaajuista huolta ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi.

Belo Monten tapauksessa useat kymmenettuhannet ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, ja patoaltaan alle jää ainakin 500 neliökilometriä maata. Suurin osa siitä on sademetsää.

Tropiikin vesivoiman puhtaus kyseenalaistetaan

Sademetsän tuhoutuminen merkitsee aina uhkaa luonnon monimuotoisuudelle ja maailman harvalukuiselle alkuperäisväestölle. Mutta tutkijat varoittavat tropiikin padoista myös niiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi.

Jos päästöt huomioitaisiin realistisesti, vesivoima ei enää vaikuttaisi kovinkaan puhtaalta.

Phillip Fearnside

Massiivisista rakennelmista pääsee ilmakehään sekä hiilidioksidia että metaania.

Erityisesti veden alle jäävien alueiden orgaanisen aineen hajoamisessa vapautuva metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota yleensä ei lasketa mukaan vesivoiman päästöjä laskettaessa.

- Energiayhtiöiden pitäisi nelinkertaistaa laskelmansa vesivoiman kasvihuonekaasupäästöistä. Jos päästöt huomioitaisiin realistisesti, vesivoima ei enää vaikuttaisi kovinkaan puhtaalta, sanoo Nature Climate Change -lehden päätoimittaja Phillip Fearnside.