yle.fi-etusivu

Hajakuormitus yhä järvien harmi

Järvien tila on viime vuosikymmeninä kohentunut. Vesiensuojelun kehittyminen näkyy erityisesti suurten järvien vedenlaadun parantumisena, mutta vesiä vaivaa yhä muun muassa maaseudun hajakuormitus ja turvetuotanto.

järvet
Vesinäytteitä laitetaan tutkimusastioihin Konnevedellä.
Näytteenottaja Matti Rossi on kerännyt keskisuomalaisjärvistä vesinäytteitä jo liki 30 vuoden ajan - kesällä ja talvella, satoi tai paistoi. Rossi pullottaa vettä tutkijoille neljänä päivänä viikossa. Virpi Kotilainen seurasi Rossin työtä Konneveden Häyrylänrannassa.

Rautalammin reitin suurimman järven Konneveden vedenlaatu on erinomaista. ELY-keskuksen näytteenottajat Matti Rossi ja Tero Hakkarainen tietävät jo kokemuksesta, että kyseisellä tutulla näytteenottosyvänteellä ainoa huolenaihe on satunnainen sinilevä.

Vedenlaatua seurataan sadoin näyttein

ELY-keskus ottaa vuosittain yli 1500 näytettä keskisuomalaisjärvistä. ELY-keskus ja sen edeltäjä ympäristökeskus on seurannut pintavedenlaatua jo 1960-luvulta lähtien. Kokonaistilanne on sinä aikana parantunut teollisuuden päästöjen vähenemisen myötä, mutta murheitakin riittää.

- Turvejärvet, mitkä on turvesoiden alapuolella, niin ne on vähän ikävän näköisiä, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen näytteenottaja Matti Rossi.

Keski-Suomen ELY-keskuksen limnologi Arja Koistinen tuntee myös hyvin vesistöjen kuormittajat.

- Kyllä hajakuormitus on varmaankin selkein ja ehkä vaikeimmin hallittavissa oleva omalla tavallaan, esimerkiksi maatalouden ja metsätalouden kuormitus. Turvetuotanto voi alueellisesti olla hyvinkin merkittävä, vaikka se ei suuremmassa mittakaavassa näkyiskään, kuvailee Koistinen.

Kalat ja kasvitkin kaipaisivat seurantaa

ELY-keskuksen lisäksi järvien tilaa seuraavat myös erilaiset luvanhaltijat ja yliopistot. Vesistä mitataan erityisesti ravinteiden, hapen ja kiintoaineiden määrää. Kehitettävää olisi vielä muun muassa kalojen ja kasvien seurannassa.

- Tällä puolella on vielä paljon miettimistä esimerkiksi biologisen seurannan suhteen, että se saataisiin toimimaan niin, että löydetään ne herkimmät biologiset mittarit, saati sitten haitallisten aineiden seuranta, mikä tulee vesienhoidon järjestämisen ja haitallisten aineiden lainsäädännön kautta. Sekin on vielä aika alkutekijöissään, sanoo Koistinen.

Lähes kaikki järvet ovat jonkinlaisessa laatuseurannassa. Valtion säästöt ovat kuitenkin purreet myös näytteenottoon: muutama vuosi sitten näytteenottajien määrää vähennettiin, ja kilpailutuksen seurauksena keskisuomenkin järvien vesi tutkitaan nykyisin Helsingissä.