Ydinvoimaväen tuloon varaudutaan Raahessa

Pyhäjoelle nouseva ydinvoimala tuo Raahen seudulle suuren määrän ulkomaalaista työvoimaa. Seudun haasteena onkin löytää sopivat asunnot sekä keikkatyöläisille että pysyville asukkaille.

Kotimaa
Fennovoiman havainnekuva Pyhäjoen ydinvoimalasta.
Havainnekuva Pyhäjoelle suunniteltavasta ydinvoimalasta.Yle

Vaikka Fennovoiman ydinvoimalan varsinainen rakentaminen ei ala Pyhäjoella vielä pariin kolmeen vuoteen, ollaan alueella aloitettu taustatyöt suurprojektia varten.

Kunta on kaavoittanut jo parikymmentä teollisuustonttia, joista suurin osa on jo varattu. Tonttien kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan.

- Vilkas rakentaminen on käynnistynyt nimen omaan teollisuustilojen osalta. Monen yrityksen on pakkokin sijoittua lähelle ydinvoimalatyömaata, kertoo Raahen seutukunnan elinkeinojohtaja Risto Pietilä.

Väliaikaisia ja pysyviä asuntoja

Teollisuustilojen lisäksi sekä Pyhäjoelle että Raaheen tarvitaan rutkasti asuinneliöitä ydinvoimalaväelle. Asumisratkaisuissa riittää pähkäiltävää, sillä asuntoja tarvitaan sekä pysyvälle työvoimalle ja seudulle asumaan jääville.

- Fennovoima tulee rakennuttamaan noin 1000 asukkaan kylän työväestölle. Kaiken kaikkiaan asuntoja tarvitaan hyvin monen tasoisia. On toimihenkilöitä ja muita, jotka todennäköisesti tulevat asumaan Raahessa ja Oulussa. Heille sopivien asuntojen löytyminen on iso haaste, jota selvittelemme parhaillaan, Pietilä sanoo.

Paikalliset yritykset saaliinjaolla

Suurin osa Raahen seudun yrityksistä on vielä odottavalla kannalla. Kun reaktorin toimittaja selviää viimeistään ensi vuoden alkupuolella, alkavat rattaat pyöriä toden teolla. Hereillä pitää kuitenkin olla, sillä kiinnostuneita yrityksiä etenkin Satakunnasta on jo nyt hankkinut jalansijaa alueelta.

Ydinvoimalaprojekti on omanlaisensa jo pelkästään turvallisuusvaatimustensa vuoksi, ja vaatii erikoisosaamista.

- Paljon on tekemistä, että meidän alueen yritykset ovat valmiita osallistumaan urakkakilpailuihin. Laatujärjestelmän on oltava kunnossa, ja dokumentaatio on ydinvoimalahankkeessa poikkeuksellisen tarkkaa. Paperia syntyy enemmän kuin betonia, Pietilä kuvailee.