Lavatansseissa daameja tapaa ilman puolta pulloa kossua

Tassilavakulttuuri pitää pintansa. Lavoille on povattu huonoja kesiä monena vuonna, mutta tanssit ovat houkutelleet jopa uusia harrastajia.

kulttuuri
Tanssinopettaja Jorma Tulonen pitämässä tanssituntia Vantaan Pavin lavalla.
Tanssinopettaja Jorma Tulonen opettaa sambaa Vantaan tanssipaviljongilla Pavilla.Yle

Tanssilavojen toiminta moninkertaistuu kesällä. Lavoilla käyvät vakiharrastajien lisäksi myös kotimaanmatkailijat ja ensikertalaiset.

Lavatanssien kulta-aikaa olivat 1950 - 60 -luvut, mutta harrastus on pitänyt pintansa myös myöhemmin. Tanssipaikkoja on Suomessa yhä satoja.

Tanssilava Helsinki-Pavilla tanssikurssit ovat jopa paisuneet parissa kymmenessä vuodessa muutaman kymmenen oppilaan ryhmistä satapäisiksi.

- Parhaimmillaan meillä on ollu yhtenä iltana, kun opetettiin masurkkaa, myytyjä lippuja tanssitunnille 400. Nyt on semmonen 100 - 200 hyvin normaali määrä, kertoo opettaja Jorma Tulonen.

Hikeä, hymyjä ja hyviä rytmejä

Lavatanssi lähtee vähän väliä uuteen nousuun muun muassa television tanssiohjelmien ja nostalgisten kaupunkitapahtumien kautta.

Suosion salaisuus pilee kuitenkin perinteisissä tanssin iloissa.

- Tässä pysyy hyvässä kunnossa ja mieli virkeänä. Ja tapaa hienoja daameja, kertoo sambakurssilla mukana oleva Jaakko Ulmanen myhäillen.

Myös pari Paula Soivio ylistää lavatanssien sosiaalista ja liikunnallista puolta.

- Hyvä musiikki, mahtavat tanssittajat ja semmonen ihana olo sen tanssin jälkeen, listaa Soivio lavatanssien hyviä puolia.

Tanssijoita tanssilavalla.
Jaakko ja Irmeli Korpi-Anttila tanssivat useita tunteja monta kertaa kuussa lavatansseissa.Yle

Jaakko ja Irmeli Korpi-Anttila ovat samaa mieltä - tanssissa saa olla toista ihmistä lähellä ja samalla harrastaa liikuntaa.

- Ei tarvitse mitään puolta pulloo Koskenkorvaa, että pääsee vauhtiin, kertoo Jaakko Korpi-Anttila.

- Ja liikunta tulee itsestään, ei tarvitse kattoa kellosta, että nyt mun pitää olla kuntosalilla tunti, jatkaa Irmeli Korpi-Anttila.