Arttu Silvast: Kapinaton Bieber-sukupolvi

Justin Bieber. Ei varmasti ole teinityttöä maailmassa, jonka huulia tämän nuoren kanadalaisidolin nimi ei olisi joskus kohdannut.

Yle Blogit
Arttu Silvast
Arttu SilvastLassi Seppälä / Yle

Itse tutustuin Bieberiin (siirryt toiseen palveluun) omasta tahdostani riippumatta: teinisensaatio on lipunut lähivuosina internetin jokaiseen koloon nopealla tahdilla ja nauttii tällä hetkellä jonkin asteisen popjumalan asemasta, niin hyvässä kuin pahassa.

Kiinnostavinta Bieberissä ei kuitenkaan ole hänen musiikkinsa, vaan hän itse.

Vuonna 2010 Bieber tweettasi (siirryt toiseen palveluun) muun muassa seuraavaa: ”tunnen itseni oman sukupolveni Kurt Cobainiksi, mutta kukaan ei tunnu ymmärtävän minua.” Tämän seurauksena internet räjähti ja asiaa on spekuloitu (siirryt toiseen palveluun) kohta kaksi vuotta.

Asia nousi jälleen otsikoihin (siirryt toiseen palveluun), kun vannoutunut Bieber-fani, nimimerkki Amanda Bieber (@MandaSwaggie (siirryt toiseen palveluun)) puolusti samassa keskustelussa idoliaan seuraavasti (siirryt toiseen palveluun): ”Justin Bieber on niin paljon isompi kuin Kurt Cobain, joten pää kiinni. Oliko Kurt Cobainilla ikinä maailman eniten seuraajia Twitterissä? EI.”

Minusta kysymys on silti mielenkiintoinen: onko Justin Bieber oman sukupolvensa Kurt Cobain?

Niin, ei ole kyllä Justin Bieberilläkään, hän on Twitterin toiseksi seuratuin henkilö (siirryt toiseen palveluun) maailmassa heti Lady Gagan jälkeen. Lienee tosin olennaista myös mainita, että Kurt Cobain ampui itsensä 12 vuotta ennen Twitterin perustamista, mutta mitäpä pienistä.

Minusta kysymys on silti mielenkiintoinen: onko Justin Bieber oman sukupolvensa Kurt Cobain?

Kun on syntynyt ennen verkkoa ja verkottumisen kulttuuria, todellista globalisaatiota, jää usein miettimään minkälaiseen maailmaan 1990-luvulla ja etenkin vuosikymmenen puolivälissä syntyneet ihmiset ovat tottuneet.

Nykyteinit ovat saaneet maistella maailman suurinta tietoverkkoa lähes koko elämänsä ajan. Maailmassa, jossa on aina ollut Messenger, Google, internet ja tekstarit, voi ihan ymmärrettävästi olla hankala hahmottaa, että Twitter on perustettu vasta kuusi vuotta sitten.

On muistettava, että tässä maailmassa myös teinien vanhemmat käyttävät aktiivisesti verkkoa.

Kun puhutaan niin sanotuista nettinatiiveista, Milleniaaleista tai Y-sukupolvesta, erehdytään usein käsittelemään ilmiötä pelkästään verkon valossa. On varmasti totta, että internetillä on ollut suuria vaikutuksia nykynuorison identiteetti- ja viestintäkäsityksiin, mutta muutosta on tapahtunut myös paljon muualla.

Samaan 1980- ja 2000-luvun välissä syntyneiden maailmaan kuuluvat myös tosi-tv, Big Brother, Idols, X-Factor ja muut kykyohjelmat. Näistä suurin osa on tullut jo ennen Twitteriä tai Facebookkia.

Totta kai kaikki muut välineet, joissa sisällöntuotanto ja sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista, tarjoilevat osuutensa nuorten ihmisten päivittäiseen mediakakkuun, mutta todellinen sukupolvi-identiteetti piilee jossain muualla.

Y-sukupolveen kuuluva on pikku yrittäjä, joka haluaa manageerata omaa brändiään mahdollisimman hyvin, koska hänestäkin voi tulla oman elämänsä Justin Bieber.

Medioiden määrä tai luonne ei nettinatiivikeskustelussa olekaan ytimessä: ydin on oman identiteetin myymisessä ja muiden ihmisten identiteettien kuluttamisesta.

Tästä laajemmasta näkökulmasta katsottuna Justin Bieber on oman sukupolvensa malliyksilö eli eräällä tapaa oman sukupolvensa Kurt Cobain.

Y-sukupolveen kuuluva ihminen on pikku yrittäjä, joka haluaa ylläpitää ja manageerata omaa pikku identiteettiyhtiötään ja brändiään mahdollisimman hyvin, koska hänestäkin voi joskus tulevaisuudessa tulla oman elämänsä Justin Bieber.

Samalla tällainen maailma on kuitenkin liian sliipattu ilman aitoa rosoisuutta, liian hyväksyvä ja keinotekoinen, liian epärealistinen ja samalla todella vahvasti sisäänpäin tuijottava.

Jos joku väittää, että internet on täynnä nuorille haitallista väkivaltaa, pornoa tai väärää tietoa, minä väitän, että internet on täynnä epärealistisia identiteettejä, odotuksia ja minäkuvia, jotka päivittäin muuttavat muotoaan ja joita vertaillaan jatkuvasti toisiinsa.

Sosiaaliset mediat ovat identiteetin rakentamisen pelejä, jotka täydentyvät television, elokuvien ja mainonnan tarjoamilla epärealistisilla ihanteilla.

Minkälaiseen sosiaaliseen maailmaan Kurt Cobain ja Nirvana sitten kuuluivat? 1980- ja 1990-lukujen taitteen apatiaan, jossa sosiaalinen visio oli siinä, että sosiaalista visiota ei ollut. Eristäytyminen ja pettymys yhteiskunnan tilaan ja sosiaalisiin ennakkoluuloihin kuuluivat myös tematiikkaan, siksi piti vetää niin paljon huumeita.

Nirvanan sosiaalinen voima oli itse musiikissa, ei kokonaan, mutta suurelta osin. Cobain ja Nirvana edustivatkin yhtä viimeisimmistä rockin sukupolvikapinan pesäkkeistä. Se on jotain sellaista, mistä Y-sukupolvi ei enää nauti tai ehkä paremminkin sanottuna kärsi.

”No anger, no edge, no ego” kuvailee William Deresiewicz Y-sukupolvea New York Timesin taannoisessa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun). Hassua, mutta juuri noilla sanoilla kuvailisin Justin Bieberia.

Arttu Silvast on vapaa toimittaja ja Nokian yhteisömanageri, joka on kuullut tulkintoja, että Kurt Cobain ampui itsensä, koska tajusi olevansa oman aikakautensa Justin Bieber.