Etla: Digikumous voi muuttaa palkkoja ja työaikoja

Digitaaliteknologia on uusin teollinen vallankumous, jossa on samalla tavalla voittajansa ja häviäjänsä kuin aikaisemmissakin, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan uudessa kirjassa.

talous

Digitaalinen palvelutalous murentaa totutun työkulttuurin ja voi ravisuttaa työmarkkinapolitiikkaa. Näin kirjoittavat Etlan julkaiseman _Suuri hämmennys _-kirjan tekijät, joiden mukaan digikumous osoittautuu vielä suuremmaksi kuin rautateiden tai sähkön käynnistämät muutokset.

Digiteknologia on synnyttänyt "piilotalouden", ja sen koko on viime vuosina lähtenyt selvään kasvuun. Ajatus digi-piilotaloudesta on alunperin professori Brian Arthurin. Digitaaliteknologian synnyttämä piilotalous on hankalasti mitattavissa:

- Vaikka kansantalouden tilinpitoa on kehitetty, merkittävä osa aineetonta taloutta jää sen ulkopuolelle. Se on myös nimensä mukaisesti kuvausta ja mittausta kansallisesta markkinataloudesta. Monet globaalit digitaaliset palvelut – kuten Facebook, Google, YouTube tai Wikipedia – eivät sellaisenaan näy mitenkään kansallisissa tilastoissa, arvioivat kirjoittajat.

Esimerkiksi internetin hakutuloksien tuomia hyötyjä kuluttajille ei huomioida missään virallisissa tilastoissa eikä niitä ole mitattu akateemisissa tutkimuksissakaan.

Vanhat työsopimusmallit käyvät kelvottomiksi

Hämmentävää aiempiin kumouksiin verrattuna on se, että tietoverkot vähentävät työpaikkoja enemmän kuin synnyttävät - päinvastoin kuin rautatiet tai sähköverkko, argumentoi taloustieteilijä Arthur.

Työmarkkinoille digikumous tuo muitakin muutoksia, kirjassa uskotaan. Monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyö lisääntyy – eli teollisen ajan mallit työsopimuksista vanhentuvat.

- Käynnissä olevan murroksen seuraukset riippuvat siitä, kuinka kansainvälinen yhteisö ja poliittinen päätöksenteko pystyy ratkomaan edessämme olevat kasvu-, työllisyys- ja tulonjakopolitiikan haasteet, kirjassa todetaan.

Suomi voi voittaa tai hävitä

_Suuren hämmennyksen _kirjoittajat uskovat, että edellisten kumousten tavoin nytkin toiset osoittautuvat voittajiksi ja toiset häviäjiksi. Suomen rooli jää nähtäväksi.

Suomen kannalta pulmaksi paljastuu, että digitaaliteknologian soveltajana näytämme luisuvan kärjestä yhä kauemmaksi. Digiteknologiaa leimaa logiikka, jossa voittaja tai ensimmäinen markkinoilla saa niistä leijonanosan. Etla kysyy, jääkö Suomen osaksi saada digitaaliset innovaatiot tuontitavarana.

Eduksi tutkijat katsovat, että Suomella on iso reservi hyvin koulutettuja tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia. Heitä vapautuu lähivuosina ICT:n tuotannosta esimerkiksi digitaalisen palvelutalouden käyttöön.