Ympäristöjärjestöt pettyivät Rio-päätökseen

Suomessa ympäristöjärjestöt ja yrityselämä olisivat toivoneet YK:n kestävän kehityksen kokouksen loppuasiakirjaan enemmän konkreettisia toimia.

Kotimaa
Ympäristöjärjestöjen edustajat osoittavat mieltään "vihreää kapitalismia" vastaan.
Ympäristöjärjestöjen edustajat osoittivat mieltään "vihreää kapitalismia" vastaan Rio de Janeirossa 20. kesäkuuta.Santi Carneri / EPA

Suomessa ollaan pettyneitä YK:n kestävän kehityksen kokouksen loppuasiakirjaan. Brasilian Rio de Janeirossa keskiviikkona alkaneen kokouksen päätökset puristettiin kasaan jo ennen varsinaisen kokouksen alkua maanantaina. Niin ympäristöjärjestöt kuin yrityselämäkin olisivat kaivanneet enemmän konkretiaa.

- Aika yleisellä tasolla siinä paperissa mennään monien asioiden suhteen, sellaisella juhlapuhetasolla. Siinä on hyvin vähän sitoutumista mihinkään todelliseen toimintaan. Jos verrataan siihen edelliseen Riossa 20 vuotta sitten olleeseen kokoukseen ja sen seurauksiin, niin ei se ehkä hirveän suuri yllätys ole, sanoo Puhdas Itämeri-hankkeen johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä.

Greenpeacen odotukset olivat korkeammalla - ja pudotuskin sen mukainen.

- Kyllä se oli todellinen pettymys. Ilmastonmuutos on edelleen käynnissä, luonnon monimuotoisuus on katoamassa, ja on syntymässä paperi, jossa ei ole mitään konkreettista. Viime hetkellä näytti siltä, että valtamerien suojelussa olisi saatu jokin paperi aikaan, mutta sekin vesitettiin ihan viime minuuteilla, sanoo Greenpeace Suomen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Marjukka Porvarin mielestä Riossa saadaan kuitenkin joitakin konkreettisia muutoksia kalastuspolitiikkaan.

- Nimenomaan se, mikä on kestävä kalastuksen taso, ja miten huonoja kalastuskäytäntöjä, kuten sivusaaliin kalastusta ja kalastussaaliin poisheittämistä, pitäisi vähentää. Nämä kysymykset ovat myös Itämeren kannalta oleellisia, Porvari arvioi.

YK:n kestävän kehityksen kokouksessa on mukana myös yrityselämän edustajia. Rio-paperi ei tuo uutta suomalaisyritystenkään elämään.

- Siinä on paljon kaunista kirjoitusta, mutta aika vähän sellaista, mikä vaikuttaisi suomalaisten yritysten toimintaympäristöön tällä hetkellä. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että jonkintyyppistä suuntaa tämä asiakirja antaa siihen, mihin asioihin jatkossa halutaan panostaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Tuuli Mäkelä.