Juhannusvihdan pyöräyttää helposti itsekin

Nuorista rauduskoivujen oksista saa oivan vihdan yksinkertaisin ohjein. Kun oksat on haettu, vihta syntyy nopeimmillaan muutamassa minuutissa.

Kotimaa
Vihdan sitominen koivunvesalla alkaa.
YLE / Kia-Frega Prepula

Vihdanteossa ensimmäinen askel on kerätä metsästä 25–30 koivun oksaa. Mikä tahansa koivu ei kelpaa vaan paras vihta syntyy nuoren rauduskoivun oksista, vihdantekijä Esko Tervala tietää.

- Vanhoja oksia ei voi käyttää, sillä niissä on urpuja. Ne tuntuvat ikävältä ja sotkevat saunan.

Oksien tulee olla monihaaraisia ja tuuheita. Kun yhteen vihtaan käyttää runsaat parikymmentä koivunoksaa, kahvasta tulee käteen sopiva.

Kahvaa varten oksien tyvestä poistetaan lehdet ja haaroittuvat pikkuoksat terävällä puukolla noin 15 sentin matkalta.

- Kahva on hyvä, jos siitä saa yhdellä kädellä kiinni, Tervala opastaa.

Kokenut vihdantekijä pyöräyttää vuosittain kymmeniä vihtoja. Joulusaunaa varten hän pakastaa muutaman, mutta muuten vihdat menevät käyttöön tuoreeltaan.

- Kesällä on tuoretta koivua saatavilla, joten jokaiselle saunakerralle tulee tehtyä uusi vihta. Samaa vihtaa voi kyllä käyttää kolme neljä kertaa, jos sen kuivattaa saunomisen jälkeen ja pehmentää ennen seuraavaa kertaa.

Kahvan naru luonnon antimista

Kun koivun oksat on siistitty ja aseteltu päällekkäin, ne pitää vielä kiinnittää. Kokematon voi turvautua naruun tai nippusiteiseen, jotka pyöräytetään parista kohtaa kahvan ympäri. Konkari tekee narunkin luonnon antimista.

Kesällä on tuoretta koivua saatavilla, joten jokaiselle saunakerralle tulee tehtyä uusi vihta.

Esko Tervala

Esko Tervala valitsee narun virkaa toimittamaan vitsan ylivuotisesta, kiiltäväkuorisesta koivun taimesta. Vitsaa pyöritellään ja käännetään kahvan ympärille.

- Oikeaan vihtaan kuuluu luonnonmukainen naru, hän naurahtaa.

Kokeneen vihdantekijän käsissä muhkea saunavihta syntyy parissa kolmessa minuutissa.

- Käyttöohjeeksi voin sanoa, että mamman kanssa vain saunaan. Sitten kun mamma tuolla vähän räpsii, niin hyvä tulee.