Aaltopoiju mittaa maininkeja

Ilmatieteen laitos on ottanut tänä kesänä käyttöön neljännen aaltopoijun Perämerellä. Viime vuonna laitos asensi samanlaisen poijun Selkämerelle. Poiju tarjoaa arvokasta tietoa merenkulkijoille.

tiede
Perämeren aallokkoa Virpiniemen edustalla.
Makeavetisen Perämeren aallot ovat terävämpiä ja lyhyempiä kuin suolaisemmalla Itämerellä. Hannu Okkonen / Yle

Ilmatieteen laitoksella on nyt neljä aaltojen mittaukseen tarkoitettua tutkimuspoijua, joilla se kerää tietoa Itämeren aallonkorkeudesta, aaltojen määrästä ja aallokon suunnasta sekä meriveden pintalämpötilasta.

Aaltopoijuista saatavia tietoja käytetään meriliikenteen varoitusten pohjana sekä tutkimustyöhön. Laitoksen antamilla aallokkovaroituksilla varoitetaan merkitsevästä aallonkorkeudesta. Se tarkoittaa keskimääräistä aallon korkeutta.

Suurimmat aallot voivat olla liki kaksi kertaa suurempia. Esimerkiksi Itämeren suurimmat yksittäiset aallot ovat olleet jopa 14 metrisiä.

Aaltojen kokoon vaikuttaa tuulen lisäksi myös esimerkiksi tuulisen alueen koko, merenpohjan muodot sekä veden suolapitoisuus. Esimerkiksi valtamerien aallot ovat usein selvästi loivempia kuin makean veden alueilla.

Hailuodon edustalla vaativat olot

Itämeren alueella aallot ovat Perämerellä yleensä terävämpiä ja lyhyempiä kuin suolaisemmalla Itämerellä.

Kokeneen merenkävijän mielestä Perämeren kovimmat aallokot löytyvät Hailuodon edustan aavalta merialueelta. Siellä tuuli pääsee nostattamaan aaltoja ilman saariston suojaa.

- Oulun ja Kemin välillä Ulkokrunnit ja siihen liittyvät matalikot pienentävät aallokon vaikutusta, vaikka sielläkin on muuten aavaa merta, luonnehtii itse myös Atlantin yli purjehtinut Oulun merenkävijöiden purjehtija Jussi Ponkala.

Ponkala on tyytyväinen ilmatieteenlaitoksen uusiin palveluihin. Ne tarjoavat veneilijöille lisää seurantatietoa ja ajantasaisia tietoja merioloista.