Eurooppatuomioistuimet paimentavat myös suomalaisia tuomareita

Euroopassa on kaksi tuomarilinnaketta ylitse muiden: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa ja Euroopan unionin tuomioistuin Luxemburgissa.

Kotimaa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen rakennukset Strasbourgissa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen rakennukset Strasbourgissa.Christophe Karaba / EPA

Eurooppatuomioistuimet Strasbourgissa ja Luxemburgissa ovat mullistaneet Suomen oikeusjärjestyksen parissa vuosikymmenessä. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1990 ja Euroopan unioniin vuonna 1995. Nyt juristipiireissä kiistellään siitä, ovatko Suomen tuomarit jo liiankin euro-oikeususkovaisia.

Euroopassa on kaksi tuomarilinnaketta ylitse muiden: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) Strasbourgissa ja Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) Luxemburgissa.

Kaksi valtapesäkettä, kaksi ylikansallista tuomarivallan keskittymää.

Europpatuomioistuimet jyräävät, mutta ei hätää

Jos eurooppatuomioistuimen ja kansallisen tuomioistuimen linjaukset ovat ristiriidassa, eurooppatuomioistuin jyrää kansallisen tuomioistuimen.

Herää tyhmä kysymys: onko peli menetetty - elämmekö uudessa Neuvostoliitossa? Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professoria Juha Raitiota kysymys naurattaa.

- Ei, ei. Emme elä uudessa Neuvostoliitossa. Entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Euroopan unionin oikeus- ja hallintojärjestelmät ovat kovin erilaiset, mies rauhoittelee.

Saman yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen muistuttaa, että Suomi on vain saanut sitä mitä tilasi.

- Kyllähän se tiedettiin jo näihin järjestelmiin liityttäessä, että eurooppatuomioistuimilla on hallussaan sellaista ylikansallista tuomiovaltaa, joka rajoittaa Suomen täysivaltaisuutta. Se oli täysin tietoinen ratkaisu Suomelta.

- Erityisesti haluan kumota käsityksen, että nämä eurooppatuomioistuimet olisivat itse aktiivisesti kahmineet itselleen valtaa.

- Ongelma on siinä, että Euroopan poliittinen päätöksentekokoneisto ei kykene tekemään sellaisia päätöksiä, jotka sen itsensä pitäisi tehdä. Monet hyvinkin tärkeät asiat jätetään sitten eurooppatuomioistuimien päätösten varaan.

Srasbourg ja ihmisoikeusjuristien ylipapisto

On letkautettu, että Suomeen on syntynyt eräänlainen ihmisoikeusjuristien ylipapisto, joka on jo liiankin uskollinen Strasbourgin tuomareille.

Professori Tuomas Ojanen ymmärtää huumorin päälle eikä suostu liiemmälti provosoitumaan.

- Pikkulinnut kertovat, että minutkin on mainittu tällaisen ylipapiston jäseneksi. En aina oikein jaksa ymmärtää naljailua loppuun saakka.

- Suomen liittyminen euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990 merkitsi lähtölaukausta suomalaisen oikeuskulttuurin murrokselle. Ihmisoikeussopimus on nostanut ihmisten oikeudet ja niihin liittyvät kysymykset valtiollisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön aikaisemmilta reuna-alueilta.

- Loppujen lopuksi sellaisia oikeusjuttuja, joissa kaikki ongelmat ratkotaan kertaheitolla perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien kautta on äärimmäisen vähän.

Professori Raitio puolestaan pitää murjaisua ihmisoikeuspapistosta piristävänä.

- Pidän papisto-letkautusta erittäin tervetulleena. Pieni valtiosääntöoppineiden piiri kiertää eduskunnan valiokunnissa asiantuntijalausuntoja antamassa, ja tiedotusvälineet haastattelevat aina vain näitä samoja tohtoreita.

- Meidän on muistettava, että tällainen perusoikeusmyönteinen laintulkinta on vain yksi näkökulma oikeuteen ja siihen miten lakia tulkitaan.

Luxemburg toi säpinää markkinoille ja ympäristökysymyksiin

Luxemburgissa sijaitseva Euroopan unionin tuomioistuin on useimmille suomalaisille vain kaukainen kylmä käsi. Luxemburgin kauko-ohjaus on ollut Suomelle kaiketi myös terveydeksi.

- Luxemburgin unionituomiostuimen parasta antia on se, että Suomi on liitetty aidolla tavalla toimiviiin sisämarkkinoihin. Niin sanottu perinteinen talousyhteisöoikeus on ollut EUT:n menestystarina, eurooppaoikeuden professori Juha Raitio raamittaa.

Myös valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen näkee unionituomioistuimen työssä paljon hyvää.

- Sukupuolten tasa-arvo työelämässä, yhdevertaisuus- ja syrjintäkieltokysymykset tai vaikkapa ympäristöasiat - esimerkiksi näillä aloilla Suomessa on otettu suuria edistysaskelia nimenomaisesti eurooppaoikeuden ansiosta.

Impivaaraan ei ole paluuta

Suomalainen oikeusjärjestys ja oikeuslaitos ovat siis kokeneet läpikotaisen murroksen 20 vuodessa.

- Enää ei voida ajatella, että "laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää", professori Rautio toteaa Vänrikki Stoolin tarinoiden tahdittamana.

- Ajat ovat muuttuneet. Suomi on kansainvälistynyt ja samoin Suomen oikeuselämä sen mukana.