1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pielinen

Kaunis Ahveninen on Pielisen elävä kylä

Yle Pohjois-Karjalan Viikon kylä-vierailulla Ahvenisella kävi selväksi, että Pielisen rantamaisemien koristelema kylä on asukkailleen rakas ja kesällä vilkas.

Pielinen
Heinäpeltotunnelmaa.
Yle / Siru Päivinen

Ahvenisen sillan pielessä sijaitseva kesäkioski on poikkeuksellisen viihtyisä ja ottavalla paikalla. Terassien kukkalaitteet eivät ole muovia, vaan aidot maljaköynnökset kukkivat kilpaa orvokkien ja pelargonien kanssa. Keinu odottaa vauhdin antajia ja parkkipaikalle kurvaa peräjälkeen niin rekkoja, traktoreita kuin henkilöautojakin. Myös motoristit ja pyöräilijät ovat kioskin ja sen maisemat löytäneet.

- Me etsimme kotia veden ääreltä, ja miehen työ ohjasi meidät tänne Ahvenisen suuntaan. Vuonna 2003 muutimme kylälle, ja kyllä me tänne jäädäksemme tulimme. Vesi on ihana elementti, kesällä veneillään kun ehditään, ja talvella pääsee hyvin jäälle vaikka kelkkailemaan, kertoo kesäkioskiyrittäjä Satu Penttinen.

Ahvenisen kioskin ovet avautuvat Vapulta ja syksyn tullen kioski käy talvilevolle. Sijainti ajattaa Penttistä jonkin verran, niin Joensuuhun kuin Lieksaankin tulee matkaa noin 50 kilometriä.

Huhtikuusta 2011 lähtien Ahvenisella on asunut myös Harri Ignatius perheineen. He rakensivat talon 600 metrin päähän kioskista Mujeniemeen. Luonto vesistöineen oli kodinpaikkaa valitessa tärkeä valintakriteeri, omalla rannalla viihtyvät myös perheen kouluikäiset lapset.14-vuotias tyttö ja 11-vuotias poika käyvät kouluaan Uimaharjussa, koulukyyti toimii taksikuljetuksena.

Punaisesta Talosta tuli magneetti

Ahvenisen kylällä hieman ennen Pielisen yli vievää siltaa sijaitsee Punainen Talo, joka vetää kesä kesältä enemmän kävijöitä luokseen. Viime vuona talolla vieraili jo lähes 9000 kävijää, tänä kesänä tavoitteena on rikkoa 10 000 vierailijan raja.

Talon kohdalla ohikulkijoita kummastuttavat työläiset, jotka uurastavat päivästä päivään, kellon ympäri. Puurtajille löytyy kuitenkin selitys.

Miehen näköinen nukke nuotiokahvien äärellä Punaisen Talon pihapiirissä.
Eeva Ikosen opastuksella syntyneet nukkehahmot liittyvät Punaisen Talon historiaan.

- Esillä olijat ovat kaikki tähän taloon tavalla tai toisella liittyvää väkeä. Siellä on sellaisia hahmoja, jotka ovat olleet töissä täällä kuten Onni Puhakka, Pentti Heiskanen ja naapurin emäntä Esteri Ikonen. Myös heinäntekijä löytyy, sekä Amerikan serkku Friida, joka poikaystävänsä kanssa on palannut katselemaan elämänmenoa Pohjois-Karjalassa. Muunmuassa Tiina Ahonen ja Elina ja Aapo Sorjonen ovat näitä hahmoja kanssani työstäneet, kertoo Eeva Ikonen.

Punainen Talo mainitaan jo 1600-luvulla ja se on ennättänyt toimia historiansa aikana kievarinakin. Nyt se palvelee kulkijoita jälleen, ei tosin majoita, mutta muonittaa mukavasti. Maalaispihapiiriin kohosi viime kesänä myös uudisrakennus, Marttojen kahvio passaa kahvivieraita muunmuassa sultsinoin.

Käsityönä tehty iso oksista punottu lintuemo heinäseipäiden varaan tehdyn linnunpesän ja munan äärellä.
Punainen Talo on käsityöläisten ja Marttojen voimannäyte, siellä syntyy jatkuvasti jotain uutta.Yle / Siru Päivinen

- Tämä on tosi ihana paikka ja kävijämäärät kasvavat koko ajan. Eilenkin kävi yli 300 kävijää kesän avajaisissa, ja sultsinoiden perään kyseltiin kovasti, kertoo talon emännän titteliä kantava Eija Junttila.

Paukkajan teatterin 'Naisten hurmaaja' saapuu kesäksi navetan ylisille syntyneeseen teatterisaliin, ensi-ilta on 6. heinäkuuta. Kesäteatterinäytelmän ohjaa Lauri Jänis. Lisäksi Punaisella Talolla vietetään kesän aikana esimerkiksi Perinnepäivää, muistellaan evakkomatkaa, vietetään Käsityöläisten päivää ja Ahvenisen hölkkä pitää taloa tukikohtanaan 1. päivä heinäkuuta.

Lue seuraavaksi