Varjoliito on nojatuolimatka kotkien korkeudella

Varjoliito kuullostaa puuhalta, joka vaatii melkoista hurjapäisyyttä - ja varsinkin temppuvarjoliito. Laji vaatii rinkan kokoisen repun, johon tulee mahtua mm. valjaat, liidin, kypärä ja korkeusmittari. Huomatessaan sopivan lähtöpaikan, varjoliitäjä pääsee matkaan jo puolessa tunnissa.

Ylen aamu
Varjoliitäjä taivaalla.
Mistä temppuvarjoliidossa oikein on kyse, siitä kertoivat Aamu-tv:ssä alan suomalaiset uranuurtajat Ville Ruokonen ja Janne Hartikainen.

Varjoliito ei ole vain hyppäämistä korkealta alas, kuten tavallinen laskuvarjohyppy, vaan se nimensä mukaisesti on liitämistä. Varjoliidin on jalostettu laskuvarjosta. Varjoliidossa ratsastetaan nousevien lämpövirtausten avulla. Periaate on vastaavanlainen kuin purjeliitokoneella. Temppuvarjoliito ja matkalentäminen ovat molemmat varjoliitämisen muotoja.

Matkalentäminen on yleisempää ja turvallisempaa, suurin osa varjoliitäjistä harrastaa matkaliitoa. Siinä on tarkoituksena vain liidellen ja leijaillen liikkua ilmassa mahdollisimman pitkälle. Temppuvarjoliidossa on pyrkimyksenä nimensä mukaisesti tehdä temppuja. Lajin harrastajien mukaan temppuvarjoliidon parhainta antia on se, että joka lennolla oppii aina jotain uutta sekä jokainen temppu on ainutlaatuinen. Temput onnistuvat joka kerta vähän eri tavalla.

Lajin suosio näyttää olevan kasvussa. Harrastajia on Suomessa vasta noin 200. Keski-Euroopassa harrastajia on 20 000. Ville Ruokonen ja Janne Hartikainen valottivat Aamu-tv:ssä harrastuksensa saloja.