Mielialahäiriö diagnosoidaan usein väärin

Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli tutummin maanis-depressiivisyys diagnosoidaan usein virheellisesti masennukseksi. Vääränlainen hoito ja lääkitys voivat jopa pahentaa oireita.

Kotimaa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haastava diagnosoitava, koska yli puolessa tapauksista se alkaa masennuksella. Noin kymmenen prosenttia masennuspotilaista sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön viiden vuoden kuluessa.

- Diagnostinen virhe on jossain määrin väistämätön. Diagnoosi voidaan tehdä vasta, kun ihmisellä on ollut maaninen jakso. Sairauden alussa ei ole varmaa tietoa siitä, mistä on kyse. Diagnoosia muutetaan, kun potilaalle tulee ensimmäinen mania tai hypomania, kertoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä.

Isometsän mukaan noin neljännes kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä on vailla oikeaa diagnoosia. Viive taudin alkamisen ja oikean diagnoosin välillä on keskimäärin kahdeksan vuotta.

- On myös tilanteita, joissa puhutaan hoitovirheistä. Potilaalla on ollut jo mania, mutta sitä ei ole hoksattu. Aina ihminen ei itsekään ymmärrä, että voimissaan olemisen kaudet liittyvät sairauteen. Se tekee diagnosoinnista vaikeaa, Isometsä pohtii.

Väärällä lääkityksellä vakavat seuraukset

Väärä diagnoosi ja väärät hoitokeinot saattavat vaikeuttaa potilaan elämää huomattavasti.

- Ainahan siitä on harmia ja pahimmillaan tuskaa. Jos annetaan ylilääkitys tai väärä lääke, se voi pahentaa maanista vaihetta tai aallonpohjat voivat olla kovempia. Kyllä siinä voi tapahtua kaikkia ikäviä asioitakin, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori kertoo.

Peltovuori tuntee useita tapauksia, joissa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä ihminen ei ole saanut oikeaa lääkitystä.

- Väärä lääkitys voi johtaa megalomaaniseen maniaan, jossa ostellaan kaikkea, lähdetään lätkimään parisuhteesta, hurjastellaan seksuaalisesti ja tehdään kaikkea sellaista, mitä myöhemmin kadutaan. Alkuvaihe voi tuntua hauskalta, mutta sitten havahdutaan tilanteeseen, että kaikki on mennyt pieleen, Peltovuori toteaa.

Oululainen Raija Paasovaara on kokenut oikean diagnoosin saamisen vaikeudet. Hän sairastui lähes 30 vuotta sitten psykoosiin, jota hoidettiin masennuslääkkeillä. Neljän vuoden jälkeen Paasovaaralla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

- Mielestäni se oli sellaista aika railakasta vauhtikauden elämää. Siinä kävi sitten niin, että petin miestäni ja kun kerroin hänelle, niin hänen puoleltaan se oli sitten kerrasta poikki, Paasovaara muistelee.

Ylidiagnosointi uusi ongelma

Viimeisen kymmenen vuoden aikana psykiatrien koulutuksessa on panostettu kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointiin. Koulutuksen ansiosta sairaus tunnistetaan jo paljon entistä paremmin.

Uusi huolenaihe on ylidiagnosointi, jossa muu mielenteveysongelma tulkitaan väärin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Maanisuutta muistuttavia kausia voivat aiheuttaa päihteet tai muut persoonallisuuden väliaikaiset ongelmat. Ylidiagnoosin seurauksena potilas voi saada elinikäisen lääkityksen, vaikka todellinen ongelma olisi ollut ohimenevä.

- Se tarkoittaa sitä, että ihmistä hoidetaan turhaan mielialaa tasaavilla lääkkeillä. Kyllä niillä lääkkeillä on sivuvaikutuksia, että ei se mikään kevyt ratkaisu ole, sanoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä.

Lääkkeetön elämäkin mahdollinen

Lopulta moni kuitenkin löytää oikean hoidon ja tasapainon elämäänsä. Raija Paasovaara on elänyt jo 16 vuotta ilman niin sanottuja masennus- tai vauhtikausia oikealla lääkityksellä. Saman ajan hänen rinnallaan on kulkenut nykyinen aviomies. Nyt Paasovaara on selvinnyt jo nelisen kuukautta ilman lääkkeitä.

- Toivottavasti en katkeroidu tämän enempää. Toivon, että meillä miehen kanssa on ruusuinen tulevaisuus miltä se näyttääkin. Että pystyn sellaisen oman näköisen elämään elämään sairauden kanssa. Se voi aina puhjeta uudestaan, mutta ajattelen positiivisesti.