Porvoo on perhosharrastajien paratiisi

Uhanalainen päiväperhonen pikkuapollo on saatu menestymään Porvoossa siirtoistutusten avulla. Runsaassa kymmenessä vuodessa Porvooseen on kehittynyt useiden satojen yksilöiden kanta. Perhosharrastajat ovat riemuissaan.

Kotimaa
Mies vapauttaa perhosen haavista. Toinen mies kirjoittaa vihkoon.
Peter von Bagh vapauttaa pikkuapollon haavista samalla, kun Mikko Kuussaari kirjaa perhosen tiedot vihkoonsa.Yle

Porvoon Stensbölen niityllä ei uskoisi pikkuapollon olevan hyvin harvinainen päiväperhonen. Viileän alkukesän vuoksi sen lento on hieman myöhässä, joten näin heinäkuun alussakin voi vielä bongata useamman yksilön yhtä aikaa.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari muistelee, ettei ole koskaan nähnyt Stensbölessä heinäkuun aikana yhtä paljon pikkuapolloja. Tänä kesänä perhosta on tavattu myös aiempaa laajemmalla alueella.

Pikkuapollojen runsas määrä ei kuitenkaan ole sattumaa. Neljän hehtaarin kokoiselle Stensbölen niitylle siirrettiin 20 paritellutta naarasta 12 vuotta sitten. Laidunalueiden vähenemisen seurauksena monin paikoin kadonnut pikkuapollo on hyvin paikkauskollinen ja tarvitsee siksi ihmisen apua löytääkseen uusia sopivia elinympäristöjä. Runsaasti perhoselle sopivaa ravintoa tarjoavan niityn kanta oli viime kesänä kasvanut jo yli tuhanteen yksilöön.

- Tämä Porvoon istutuksen onnistuminen tarkoittaa sitä, että pikkuapollo on palannut Uudellemaalle yli 50 vuoden jälkeen. Ennen tätä istutusta maakunnan viimeiset havainnot pikkuapollosta oli 1940-luvulta eli kyllä tämä lajin suojelemisen kannalta on ollut aikamoinen menestys, Kuussaari sanoo tyytyväisenä.

Pikkuapolloja istutettiin taannoin myös Sipooseen, mutta yritys epäonnistui. Nyt Porvoon kokemusten rohkaisemina istutuksia on lähdetty kokeilemaan Varsinais-Suomessa.

Kunto kasvaa perhosia seuraamalla

Kannan kehittymistä seurataan säännöllisesti joka kesä. Uudet perhoset merkitään tussilla ja myös jo numeroidut yksilöt kirjataan ylös. Näin saadaan ajantasainen tieto perhosten lukumäärästä ja pystytään arvioimaan sen kesän kannan koko.

Se, että Porvoosta löytyy niitty, jossa koko maailmassa havinaista otusta voi nähdä kymmenittäin, nostaa tämän paikan arvoa ihan hirveästi.

Ympäristökeskuksen apuna on paikallinen perhosharrastaja Peter von Bagh, joka käy niityllä pari kertaa viikossa.

- Se on jännää ja mukavaa, saa hyvän rusketuksen ja kunto kasvaa, kun heinä on korkeata. On mielenkiintoista myös nähdä, miten kanta pysyy ja kasvaa, von Bagh kertoo omia motiivejaan mukana olemiseen.

Perhosia metsästäessä näkee myös paljon muutakin. Ohitsemme niityn reunalla juoksee peura ja yllämme liitelee merikotka.

Päivän saaliiksi saimme yli 30 pikkuapolloa, joista puolet oli merkitsemättömiä. Kaikkiaan pikkuapolloja on tänä kesänä merkitty 226 kappaletta ja näin ollen kannan arvioidaan olevan noin 500:n yksilön luokkaa. Lapsesta asti perhosia harrastaneelle von Baghille se on kuin lottovoitto.

- Se, että on otus, joka on koko maailmassa havinainen, ja että täältä Porvoosta löytyy niitty, missä niitä voi nähdä kymmenittäin itseasiassa samanaikaisesti kuukauden, melkein puoltoista kuukauden ajan, se on vähän kuin meillä olisi oma tunturi tai jotain. Se nostaa tämän paikan arvoa ihan hirveästi.