Rautakautisen asuinalueen laajuus selvitetään Sysmässä

Sysmän keskustan läheltä löydettiin vuosikymmen sitten jälkiä muinaisesta asutuksesta. Nyt sen koko on tutkittava, että maat voidaan kaavoittaa muuhun käyttöön.

Kotimaa
Hannu Takala esittelee uhrikiven pintaan rautakaudella tehtyjä koloja.
Hannu Takala esittelee uhrikiven pintaan rautakaudella tehtyjä koloja. Kristiina Lehto / Yle

Aivan Sysmän keskustan kupeessa Ihananiemessä museoväki kaivaa maahan kuoppia. Niistä etsitään jälkiä rautakautisesta asutuksesta 1 000 vuoden takaa.

Museoharjoittelija Keijo Viljanen kaivaa pehmeää, savista ja multaista maata. Työ on karkeaa.

- Ihan vaan lapiolla otetaan ja katsotaan se käsin.

Kyse ei ole kaivauksista. Jo kymmenkunta vuotta sitten löydetyn rautakautisen asutuksen laajuus pitää selvittää, että kunta saa kaavoitettua alueet.

Lahden kaupunginmuseon tutkija Esko Tikkala sanoo, että koekuoppia tehdään viiden metrin välein. Kuopista katsotaan, näkyykö jälkiä muinaisesta ihmisen toiminnasta.

Joukosta löytyi luunkappaleita, yksi metallinen niitti ja savimurskaa. Tämä viittaisi kalmistoon.

Esko Tikkala

Kuopilla pyritän rajaamaan rautakautisen asutuksen rajat. Ihananiemessä on todennäköisesti ollut myös hautausmaa.

- Joukosta löytyi luunkappaleita, yksi metallinen niitti ja savimurskaa. Tämä viittaisi kalmistoon. Luut on siroteltu tänne kivien joukkoon, Tikkala sanoo ja näyttää kuopan pohjaa.

Sysmä on rautakautinen aarreaitta

Jää nähtäväksi, aloitetaanko Ihananiemessä arkeologisia kaivauksia koskaan. Sysmässä rautakautinen löytö ei ole harvinaisuus.

- Sysmä on ollut merkittävä paikka koko Päijät-Hämeessä ja Etelä-Suomessa. Nimenomaan kirkonkylässä, on erittäin taaja muinaisjäännösten keskittymä, Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala sanoo.

Yksi näistä jäännöksistä on nyt kaivettavien kuoppien vieressä oleva uhrikivi. Siinä on selkeästi erottuvia ihmisen tekemiä koloja.

- Ihmiset ovat tehneet tähän niin sanottuja kuppeja, joihin kasautunutta vettä on voitu käyttää esimerkiksi parantavana aineena. Tiedetään, että viljasadosta ensimmäiset rukiinjyvät tai muut on tuotu tähän, uhrattu ja toivottu hyvää satoa. Tai sitten kun poikimisen jälkeen lehmä on ensimmäisen kerran saanut maitoa, maito on tuotu tähän ja on toivottu hyvää karjaonnea.