Makeisvero ei hillinnyt karkinsyöntiä

Karkki tekee kauppansa hinnannoususta huolimatta. Kaavailtu sokerivero nostaisi myös pullapitkon hintaa.

Kotimaa
Karkkeja tehtaan hihnalla.
Yle

Vuonna 2011 käyttöön otetun ja tämän vuoden alussa korotetun makeisveron vaikutukset ovat jääneet toivotuista. Makeisvero toi valtion kassaan viime vuonna 134 miljoonaa euroa, josta noin 71 miljoonaa kertyi makeisista ja jäätelöstä, 63 miljoonaa euroa virvoitusjuomista. Vuoden 2012 veronkorotuksen johdosta verotuoton odotetaan nousevan noin 200 miljoonaan euroon.

- Selvitysten mukaan mitään suurta muutosta ei ole havaittu. Taloudelliset vaikutukset ovat olleet aika pienet, sanoo sokeriverotyöryhmän puheenjohtaja Tanja Nurmi.

Nuorten miesten limunjuonti vähentynyt

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kartoittaneen tutkimuksen mukaan kulutuskäyttäytymiseen makeisvero ei ole hintojen kallistumisesta huolimatta vaikuttanut. Veron myötä jäätelöiden hinnat kallistuivat keskimäärin 30 prosenttia, irtokarkkien 15 prosenttia. Limppareiden ja suklaan hinnat nousivat 10 - 20 prosenttia.

- Sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö laski viime vuonna vuoteen 2010 verrattuna. Lasku on tapahtunut lähinnä nuorilla miehillä. Muilla ikäryhmillä ei ole laskua havaittavissa, joskin muissa ikäryhmissä ja naisilla näiden juomien kulutus on muutenkin matalampi, sanoo THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen.

Sokeriveron motiivina raha, ei terveys

Nyt suunnitellaan makeisveron uudistamista ja korvaamista aiempaa laajemmalla sokeriverolla. Sokeriverotyöryhmän esittämä sokerivero olisi makeisveroa laajempi. Se koskisi makeisten, jäätelöiden ja limppareiden lisäksi myös muun muassa leivonnaisia ja kaikkia sokeripitoisia tuotteita.

Nykyistä laajemman veron tavoitteena olisi kuitenkin ensisijaisesti valtion rahakirstun lihottaminen - ei kansalaisten laihduttaminen.

- Tavoitteena on kerätä valtiolle verotuloja. Terveystavoitteita ei ole asetettu, sanoo Tanja Nurmi.