Vanha kotiseutu vetää kesäsuomalaiset juurilleen

Kesäiset kotiseutupäivät ympäri Suomen kokoavat ihmisiä muistelemaan omia juuriaan. Myös heinäkuun puoleen väliin jatkuvilla Kärsämäki Päewillä tutkitaan innokkaasti niin omia, puolison kuin vanhempienkin kotikontuja.

Kotimaa
Taidetta näkyi myös kotiseutupäivien aikana ulkona.
Iita Pirttikoski / Yle

Oma tai puolison synnyinseutu innoittaa myös tutkimaan historiaa. Kärsämäki Päewät vetää pohjoispohjalaiskuntaan entisiä asukkaita kesästä toiseen. Espoolainen Helena Sipola viettää leijonanosan kesästään Kärsämäellä mökkeillen. Hänen miehensä on paikkakunnalta kotoisin. Sipola on kiinnostunut Kärsämäen ja erityisesti yhden kylän historiasta. Syy on selvä, ja niin myös kesän tutkimussuunnitelma.

- Olen erittäin kiinnostunut Venetpalosta, koska minun anoppini on ollut piikana tuossa Lystilässä.

- Aion ottaa kuvia ja verrata niitä vanhoihin kuviin, joita meillä on näistä kylistä. Olen ajatellut tehdä kuvateoksen näistä, Sipola suunnittelee.

Vähemmän taloja, enemmän maalaiselämää

Entiset kärsämäkiset haluavat vaalia juuriaan, ja esitellä kotipaikkaansa suvun muualla varttuneelle nuorelle sukupolvelle. Turkulainen Pessi Koponen viettää kesälomaa äitinsä Sarin kanssa Kärsämäellä. Mielipuuhaa on serkkujen kanssa leikkiminen. Pessillä on selkeä mielipide Turun ja Kärsämäen perustavanlaatuisista eroista.

- Turussa on enemmän rakennuksia, kauppoja ja taloja.

Niitä kesälomalainen ei tosin kaipaakaan.

- Kyllä se on ihan hyvä kun Kärsämäellä ei ole niin paljon taloja, niin voi viettää maalaiselämää, Pessi toteaa painokkaasti.

Kaikkein tutuimmatkin maisemat voivat vuosikymmenten saatossa unohtua. Kotiseudulla vieraileminen on monille iäkkäämmille ihmisille ennen kaikkea muistin ja muistojen verestämistä. Yksi heistä on Kärsämäellä varttunut nykyinen naantalilainen Matti Lappalainen.

- Nuorena täällä on paljon kiertänyt, vaan mitään ei enää muista, hän naurahtaa.

- Odotan sitä, että näkee tätä vanhaa kotikylää.