Porisevia väriliemiä hellalla

Työlään kuuloinen kasvivärjäys innostaa käsityöharrastajia. Yhdessä värjäämisen sosiaalisuus ja uniikit värit korvaavat vaivannäön.

vihreä
Sinipuu väriainetta pussissa ja niillä värjättyä lankaa.
Elina Järvinen / Yle

Ulkopuolisen silmin langanvärjäys kasveilla näyttää monimutkaiselta. Jopa käytetty vesi vaikuttaa väritulokseen. Tämän takia samalla menetelmällä värjätyt langat ovat eri värisiä eri alueilla.

-Turun vesi on siitä hyvää, että tässä ei ole liikaa esimerkiksi rautaa, joka vaikuttaisi väriin, lankoja kymmenen vuotta harrastuksena värjännyt Hanna Lehmusto sanoo.

Myös langoissa on eroja lopputuloksen kannalta.

- Parhaimpia ovat villa tai silkki. Luonnonkuituihin esimerkiksi puuvillaan tai pellavaan väri ei ota niin hyvin kiinni, Lehmusto neuvoo.

Lehmusto tutustui kasvinvärjäämiseen kurssilla. Tietoa värjäämisestä löytyy paljon myös verkosta. Saadut värit ovat esimerkiksi vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja tai liiloja. Mustaa ei saa luonnonaineilla aikaan.

Kasvi nappia alkuperäisempi

Vähemmän aihetta harrastaville esimerkiksi valmiin vaatteen värjäys pesukoneessa värinapilla on tuttua. Myös Lehmusto myöntää käyttäneensä värinappeja.

Nainen vyyhdiittää lankaa.
Hanna Lehmusto vyyhdittää lankaa puisella vipsinpuulla ennen sen värjäämistä.Elina Järvinen / Yle

- Tietysti, kun joskus pitää saada nopeasti jotain isompaa värjättyä, esimerkiksi paljon kangasta. Kasveilla itse tehty väri on jotenkin alkuperäisempi, Lehmusto perustelee.

Lähes kaikista kasveista saa jotain väriä. Suomalaisesta luonnosta saa parhaiten erilaisia ruskeita ja keltaisia sävyjä. Yllättäen vihreä on vaikea väri saada.

- Vihreän saaminen vaatii vähän kemiallista muokkausta. Vihreän eri sävyjä saa, mutta puhdasta kirkasta vihreää ei saa suoraan, Lehmusto kertoo.

Helppo aloittelijan juttu on Lehmuston mukaan sipulin kuoret. Monet värjääjät hakevatkin pelkkiä kuoria tutuista kaupoista. Esimerkiksi keltasipulin kuorista saa rusehtavan oranssin värin. Lehmuston oma suosikki on nokkonen.

  • Nokkonen on monikäyttöinen ja siitä tulee ihana vihreä. Toinen suosikkini on koiranputki, josta saa ihanaa keltaista, Lehmusto sanoo.

Värjätä voi vuoden ympäri kotihellalla. Kesällä keski-aikaa harrastava Lehmusto menee mielellään ulos värjäämään.

  • Ulkona tuuletus pelaa niin mikäs sen mukavampaa, kun värjätä lankoja siellä, Lehmusto hymyilee.

Paljon odottelua

Tummaa kasviväriä kattilassa.
Langat saa ylös väriliemestä vyyhtien ympärille solmittujen "haltijalankojen" avulla.Elina Järvinen / Yle

Ennen värin kiinnittämiseen eli purettamiseen on käytetty virtsaa. Nykyään yleinen purettamisaine on Aluna. Valkoinen sokeria muistuttava aine luokitellaan elintarvike lisäaineeksi.

- Aluna liuotetaan kuumaan nesteeseen. Se ei muokkaa langan väriä, Lehmusto opastaa.

Lankojen värjäämisessä ensin keitetään värjäysliemi vedestä ja väriaineesta. Lanka esikastellaan ja vyyhditetään. Lankoja ja purettamisainetta keitetään tunnin. Valmiit langat huudellaan ja kuivatetaan. Sosiaalinen puoli on värjäämisessä tärkeä. Hanna Lehmusto värjää usein myös naapurinsa Heli Salomäen kanssa.

- Iso osa tätä homma on odottelua. Siinä sivussa voi hyvin jutella ja syödä vaikka jotain hyvää, Lehmusto sanoo.

Parasta Hanna Lehmuston mielestä on värjäämisen yllättävyys.

  • Uudella väriaineella värjääminen siinä on kokeilun tuntua. Se on vähän kuin löytöretki.