Luomuviljelyn hiljainen tieto siirtyy konkarilta kisällille

Hattulan Sattulan luomuviljelytilan apupata kiehuu ja kuohuu kokemusperäistä tietoa erilaisten kasvien luomuviljelystä. Siitä sopasta riittää jaettavaa - ja pääkokki, luomutilallinen Ulla Lindroos jakaakin tietoa mielellään, vaikka keskellä kiivainta satokauden hyörinää.

luomuruoka
Ulla Lindroos esittelee ylpeänä luomumansikkasatoa
Nina Keski-Korpela / Yle

Kesällä ei paljon silmiä kiinni laiteta, sanoo Ulla Lindroos. Eilispäivän sipulinnostourakan ja kahden tunnin yöunien jälkeen hän oli jo aamulla puoli kuudelta tukkukeikalla Vantaalla. Kasvisten on oltava tukussa ja asiakkailla tuoreina ja niinpä paraikaa painetaan pitkää päivää.

Lindroosin 14 hehtaarin tilalla kasvaa kesäkurpitsaa, mansikkaa 2,5 hehtaaria, maissia, vesimelonia, tilliä, perunaa, mustaherukkaa, vadelmaa, salaattia, mangoldia... ja niiden luomuviljely kiinnostaa tilalla työskentelevää Iita Materoa.

- Tämä on hirveän kiva paikka, on niin paljon erilaisia kasveja, että täällä oppii paljon ja tämä antaa paljon ammatillisesti. Koko ajan on silmät auki, mitä itse voisi viljellä tulevaisuudessa. Kovasti ollaan suunniteltu myös vihannesviljelyä.

Työ tekijäänsä neuvoo

Iita Matero Valkeakosken Sääksmäeltä on Tuorlasta valmistunut puutarhuri.

- Ollaan mieheni Pertun kanssa muutettu Sääksmäelle Räsälään äitini kotitilalle ja istutettu herukoita ja tyrniä, itse asiassa Ullan vanhoja herukkapensaita.

Nyt ollaan asian ytimessä.

Iita Matero

Matero kertoo, että juuri työ opettaa parhaiten viljelyn salat.

- Koulussa käytiin asioita paperilla läpi nopeasti ja pintapuolisesti, mutta nyt ollaan asian ytimessä. Ullalla on viljelyksessä juuri niitä kasveja, jotka kiinnostavat minua, ja nyt pääsen näkemään vaiheet alusta loppuun saakka, taimen istutuksesta kauppakunnostukseen asti, ja miten käytännössä toimitaan myynnin ja markkinoinnin kanssa. Niitä asioita ei opi koulussa.

- Ulla on kyllä ihan huippu minua kohtaan, saa paljon neuvoja ja vinkkejä ja välillä on korvat punaisena kun Ulla sanoo, että "sit viljelet sitä ja tätä ja tota" ja yritän itse miettiä, mitä uskaltaisi tehdä kerralla, hän naurahtaa.

Luomuviljely on maanviljelyä

Sekä Ulla Lindroos että Iita Matero ovat samoilla linjoilla siinä, että maasta on pidettävä huolta.

- Minun oma peltoni on ihan huippuhyvä, se on ollut isällä luomuviljelyssä vuodesta 1995 ja sen kyllä huomaa. Isä sanookin, että pelto muuttui lecasoraharkoista kukkamullaksi. Luomu on maanviljelyä kun tavanomainen on kasvinviljelyä, sanoo Matero.

Luomussa viljellään maata ja maa viljelee kasvia, tavanomaisessa viljellään kasvia välittämättä maan kunnosta, ja se kostautuu ennemmin tai myöhemmin, hän tarkentaa.

- Maa kasvaa luonnonmukaisesti vuoroviljelyssä ja viherlannoituksella, hivenaineet jää maahan ja kasvi ottaa ne mitä se tarvitsee, on rehevämpi, vastustuskykyisempi, eikä tarvitse pelätä mansikankaan kanssa ötököitä, sanoo puolestaan Ulla Lindroos.

- Oikein kun hoitaa maan, niin se on aivan yhtä tuottoisaa luomussa ja tavanomaisessa, kaikki riippuu ihmisen taidosta ja siitä, että perehtyy viljelyyn, hän väittää.

Luomuparsakaali parantaa syövänkin, uskoo Ulla

12 vuotta luomutilaa pitänyt Ulla Lindroos kertoo lopettavansa viljelyn tähän kauteen.

- Ei oikein terveys ole ollut kunnossa koko aikanakaan ja aina vaan huonommaksi menee kun ikää tulee.

Ulla vannoo luomun nimeen jopa siinä määrin, että kertoo luomuruokavalion auttaneen häntä paranemaan syövästä.

- Olen sairastanut useampia syöpiä. Parsakaali on minulle tärkeä sairauksieni kohdalla, se on syöpää parantava, parsakaali ja kaalituotteet, hän uskoo.

Uusia luomutuottajia tarvitaan

Luomun tuotantoon Hämeenlinnan seudulla on siis tulossa iso kolo. Ulla onkin koettanut saada muita viljelijöitä innostumaan luomusta.

- Olen yrittänyt sanoa viljelijöille, että heitä sitä peltoosi, se menee kaupaksi. Mietintämyssyyn ovat laittaneet, hän sanoo.

Lopettamisen edessä tunnelma on haikea, mutta Ulla pyrkii viemään keräämäänsä tietämystä eteenpäin.

- Tämä on ollut 12 vuotta harjoittelua, nyt tietäisin jotain ja meinaan lopettaa. Kovasti kysyntää on ollut, että voisitko tulla kertomaan, miten tämä kasvatus tapahtuu. Paperilla asiat on toisin, mutta käytäntö opettaa, ja kasvattaa ihmisen työhönsä.

- Kyllä minulla on vuoden verran ollut varauksia kertomaan tästä, mietin vain mihin ehdin. Tämä on aika iso haaste hypätä uuteen tuntemattomaan, Ulla päättää.

Iita Matero on osaltaan valmis ottamaan haasteen vastaan.

- Ullan saappaat on vähän suuret, mutta ehkä minusta jonain päivänä voisi tulla uusi ulla, hän haaveilee.