Kokemäenjoen täpläravut vielä harvassa

Kokemäenjoelle pyritään muodostamaan uutta rapukantaa. Harjavallan ja Äetsän voimalaitosten väliselle jokialueelle istutettiin viime syksynä 9 000 täplärapua. Kalastusalueen isännöitsijä ei usko ensimmäisen istutusvuoden jälkeen vielä suuriin rapusaaliisiin.

Kokemäenjoki
Täplärapu
YLE / Susanna Pekkarinen

Rapua yritetään kotouttaa jälleen Kokemäenjokeen. Harjavallan ja Äetsän voimalaitosten väliselle jokialueelle istutettiin viime syksynä täplärapuja, joiden toivotaan viihtyvän puhdistuneessa jokivedessä. Ensimmäisellä istutuskerralla jokeen istutettiin kaikkiaan 9 000 täplärapua. Istutukset tehtiin viime lokakuussa yhteensä 16 eri paikassa.

Kokemäenjoen - Loimijoen kalastusalueen isännöitsijän Matti Forsmanin mukaan rapuistutuksia aiotaan jatkaa myös tulevina vuosina. Tavoitteena on, että rapukanta kehittyy aina ravustettavaksi asti.

- Meillä on tällänen viisivuotisohjelma tässä istutuksessa. Suurinpiirtein sama määrä istutetaan jatkossa neljänä vuotena, Forsman kertoo.

Vielä mertoja ei kuitenkaan kannata Kokemäenjokeen laskea, sillä rapusaalis saattaa jäädä vielä laihaksi. Kalastusalueella on pohdittu, kannattaisiko rapu rauhoittaa Kokemäenjoella ensimmäisten istutusvuosien ajaksi. Toistaiseksi ravustuskiellosta on kuitenkin luovuttu, koska ravustusinnon uskotaan olevan vielä vaisua.

- Ei se nyt varmaan innosta ketään ravustamaan, kun saattaa tulla nollatuloksia, Forsman arivoi.

Rapuistutusten rahoittamisesta vastaa Varsinais-Suomen ely-keskus. Täplärapu on Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotu rapulaji, joka sietää myös rapuruttoa.

Kokemäenjoen ja yläpuolisen järvialueen rapukanta oli aikoinaan runsas. Rapurutto tuhosi rapukannan kuitenkin jo vuosien 1907-1908 aikana ennen voimalaitosten rakentamista.