Kuntien sloganit huvittavat ja hämmentävät

"Savon Pariisi", "Solisee sykkeestä salomaille", "Sitkeää sorttia", "Parves on paree lentää"... Suomen kuntien iskulauseet kiteyttävät kunnan idean yleensä murteeseen, sijaintiin tai luontoarvoihin nojaten.

Kotimaa
Kartta kuntasloganeista.
Kartta kuntasloganeista.Yle Uutisgrafiikka

Kuntaliiton selvityksen mukaan vuosi sitten heinäkuussa 152 kunnalla 336 kunnasta eli noin 45 prosentilla oli slogan käytössään. Parissa vuodessa iskulauseiden määrä on vähentynyt, sillä vielä vuonna 2009 peräti 73 prosenttia kunnista ilmoitti käyttävänsä slogania.

Pienillä, alle 10 000 asukkaan kunnilta slogan löytyy useammin kuin suuremmista kaupungeista. Kuntaliiton markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen kertoo, että lauseiden alkuperä vaihtelee suuresti.

- Idea saattaa välähtää kunnanjohtajalle itselleen, tai keksimiseen otetaan mainostoimisto mukaan. Iskulausetta voidaan myös kysyä kuntalaisilta vaikka kilpailussa, Olari-Sintonen sanoo.

Kilpailun satoa on esimerkiksi Pudasjärven slogan "Sininen ajatus - vihreä elämys."

Sen sijaan Puumalan kunta on hyödyntänyt sloganissaan ennätykselliset hellelukemat, joista se tuli pari kesää sitten tunnetuksi. Puumala kertoo nyt olevansa "Saimaan kaunein. Suomen kuumin." _Myös Sipoon _"Suomen halutuin" valittiin sloganiksi sen jälkeen, kun Helsinki alkoi hamuta Sipoon länsiosia itselleen.

Ei mitään vitsejä

Sloganien monenkirjava historia näkyy myös siinä, ettei niillä ole yhtenäistä linjaa. Kun esimerkiksi Siilinjärvi mainostaa olevansa "Vahva ja vastuullinen toimija Pohjois-Savossa", _kehuskelee Joroinen itseään _"Savon Pariisiksi".

Kuntaliiton Olari-Sintosen mielestä parhaimmillaan slogan on aukikirjoitettu ytimekäs kunnan arvo- tai palvelulupaus. Hassutkaan iskulauseet eivät hänen arvionsa mukaan ole tarkoitettu vitseiksi.

- Monella paikkakunnalla huumori on hyvin omintakeista, ja silloin kuntalaiset pystyvät samaistumaan siihen, hän arvelee.

Toisinaan iskulause voi myös epäonnistua. Slogan _"Lohja - suomalaisten onneksi" _meni vaihtoon, sillä viesti tulkittiin rasistiseksi. Tapaus osoittaa, että sloganeissa on kyse tunneasioista.

- On hyvä, että kuntalaiset reagoivat siihen. Aina on varmasti henkilöitä, joita ei voi miellyttää. Sen takia voi olla, että monet sloganit onkin jätetty yleiselle tasolle, Olari-Sintonen sanoo.

Syökö kuntauudistus sloganit?

Vielä ei ole tiedossa, mitä kuntien sloganeille tapahtuu kuntaliitosten yleistyessä. Kiuruveden, "Luomu-Suomen pääkaupungin" kaupunginjohtaja Erkki Strömmer sanoo, ettei asiaa ole Kiuruveden kohdalla pohdittu.

- Ehkä siihen juuri liittyykin kuntaliitosten pelko, että kun mennään isompiin yksiköihin, paikalliset painotukset helposti muuttuvat keskuspaikkakunnan linjan mukaisiksi, hän arvelee.

Merja Olari-Sintonen puolestaan uskoo, että vastaisuudessa sloganeita tarvitaan ehkä vielä nykyistä enemmän.

- Kuntien koon kasvaessa erottumista täytyy ehkä tehdä nykyistä voimakkaammin, ja voi olla, että tämä sitten näkyy sloganeissa, hän sanoo.