Munuaissiirtoja eläviltä luovuttajilta halutaan lisätä

Munuaislääkärit haluavat, että tulevaisuudessa munuaisensiirtoja tehtäisiin aiempaa enemmän myös eläviltä luovuttajilta. Asiaa pohtiva työryhmä ehdottaa, että lääkärit alkaisivat kelpuuttaa luovuttajaksi myös potilaan avio- tai avopuolison.

Kotimaa

Suomessa on vajaa parituhatta dialyysihoitoa saavaa potilasta, joista noin 300 odottaa siirtomunuaista. Tehtyjen munuaissiirtojen määrä ei ole juuri noussut 20 vuoteen, sillä siirtomunuaisista on jatkuva pula. Tällä hetkellä niistä yli 90 prosenttia saadaan vainajilta.

Väestön ikääntyessä munuaistaudit yleistyvät 3 - 5 prosentin vauhdilla vuodessa. Tämän vuoksi asiaa parhaillaan pohtiva nefrologien ja elinsiirtokirurgien työryhmä haluaa lisätä merkittävästi myös eläviltä luovuttajilta saatuja munuaissiirtoja.

- Emme ole aikaisemmin aktiivisesti lähteneet kehittämään tätä toimintaa. Mutta nyt kun munuaissiirtojen määrä on pitkään pysynyt samana, noin 160 - 180 siirrossa vuodessa, on aika pyrkiä kaikilla konsteilla lisäämään paitsi aivokuolleilta saatujen munuaisten luovutuksia, myös luovutuksia eläviltä luovittajilta, kertoo työryhmässä mukana oleva ylilääkäri, dosentti Eero Honkanen HUS:sta.

Suomessa vähän siirtoja eläviltä luovuttajilta

Norjassa lähes puolet ja Ruotsissa yli kolmannes munuaissiirroista tehdään elävältä luovuttajalta - Suomessa harvempi kuin joka kymmenes. Työryhmän tavoite on, että vastaisuudessa Suomessakin esimerkiksi avio- ja avopuolisot voisivat luovuttaa munuaisen toiselleen. Käytännössä eläviksi luovuttajiksi hyväksytään tällä hetkellä vain potilaan vanhemmat tai sisarukset.

- Laki ei ole enää muutamaan vuoteen estänyt muiden kuin verisukulaisten käyttämistä luovuttajina, mutta Suomessa näin ei vain ole tehty. Syynä ovat olleet lääkärien käytännöt ja haluttomuus tähän, mutta myöskään useimmat omaiset eivät tiedä, että tämä on mahdollista, Honkanen kertoo.

Honkasen mukaan työryhmän suunnitelmana on alkaa tiedottaa potilaiden omaisia luovutusmahdollisuudesta ja selvittää sen vaihtoehtoja nykyistä aktiivisemmin.

- Meillä on selvät paineet tähän. Katson, että tämä on ilman muuta potilaan edun mukaista, mutta myös yhteiskunnan edun mukaista, hän sanoo.

Kyse on munuaissarauksien kustannuksista: dialyysi on yksi kalleimmista lääketieteellisistä hoitomuodoista. Honkasen mukaan hoitovuoden hinnaksi dialyysissä käyvällä potilaalle tulee 50 000 -70 000 euroa.

- Munuaisensiirron jälkeen ensimmäinen hoitovuosi on tätä kalliimpi. Sen jälkeen kustannukset kuitenkin putoavat alle 10 000 euroon vuodessa.

Työryhmän toiveena on, että ensimmäiset munuaissiirrot laajennetusta luovuttajapoolista voitaisiin tehdä vuoden sisällä. Ystävien tai perheen ulkopuolisten vapaaehtoisten munuaisluovutuksia Suomeen ei kuitenkaan haluta, sillä elinkaupan riski täytyy voida sulkea pois.