Lentoyhteydet tulevat maakunnille kalliiksi

Kunnat ja kaupungit joutuvat tukemaan entistä avokätisemmin maakuntien lentoyhteyksiä. Lentoyhtiöt vaativat kunnilta markkinointirahaa uusien lentoreittien avaamiseksi.

talous
Turvatarkastuspiste Lappeenrannan lentoasemalla.
Turvatarkastuspiste Lappeenrannan lentoasemalla.Yle

Tänä vuonna maakuntakentiltä on avautunut lähes kymmenen uutta suoraa ulkomaanreittiä. Blue1 on tyytyväinen Kööpenhaminan- ja Tukholman-reittien kysyntään, sanoo viestintäjohtaja Tom Christides.

- Vaasa-Kööpenhamina, vähän pelättiin että se söisi Vaasa-Tukholma-reittiä, mutta ei. Tukholman reitti menee yhtä hyvin kuin aikaisemmin ja Kööpenhamina vetää. Samoin Oulu-Kööpenhamina vetää, Christides sanoo.

Lentoyhtiöille suorat maakuntareitit toimivat syöttölentoina omille jatkoyhteyksille, esimerkiksi SAS:lla Pohjois-Amerikkaan sekä Estonian Airilla Tallinnasta ja airBalticilla Riiasta Eurooppaan.

Samaan aikaan kotimaan lentomatkustus vähenee useilla kentillä, esimerkiksi Jyväskylässä, Kemissä ja Kokkolassa, joissa operoi Flybe.

- Neuvotteluja on kovasti käyty Flyben kanssa siitä, että aikataulut vastaisivat paremmin markkinoiden kysyntää. Tätä kautta siellä on kyllä viilaamista, sanoo projektipäällikkö Olli Hyvönen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesistä.

Maakunnille uudet lentoyhteydet Eurooppaan tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Jyväskylä käyttää lentoyhtiöille maksettavaan markkinointitukeen 600 000 euroa, Lappeenranta hieman yli 800 000 ja Inarikin 350 000 euroa.

- Kyllä nyt näyttää siltä, että enemmän ja enemmän lentoyhtiöt odottavat hyvinkin pitkälle menevää yhteistyötä alueellisten toimiijoiden kanssa ja raha on yksi joka näyttelee, Hyvönen sanoo.

Kyse ei ole pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. EU on käynnistänyt Itämeren alueella hankkeen, jossa pohditaan miten maakuntakenttien toimintaa voitaisiin turvata kestävällä tavalla.