Seppien oppiin riittää tunkua

Perinteiset käsityöläisammatit vetävät jälleen. Esimerkiksi sepän ammatti on noussut 2000-luvulla uuteen kukoistukseen.

ilmiöt
Taontaa
YLE Keski-Suomi/Alpertti Rieskjärvi

Jyväskyläläinen Pekka Korhonen takoo rautaa omassa pajassaan Petäjävedellä. Useissa taontakilpailuissa menestynyt Korhonen saa pitkälti kiittää taidoistaan oppi-isäänsä, petäjävetistä Pekka Strombergiä.

- Sepän opissa sen sepän työnkin oppii parhaiten. Se on se paras tie siinä, tuore taonnan SM-voittaja kertoo.

Sepän ammatti vaatii paitsi rauhallisuutta ja varovaisuutta, myös hyvää fyysistä kuntoa. Mestariseppä on yrittänyt teroittaa kisällilleen, että kehoa ei saa laittaa liian koville.

- Siinä voi monta viikkoa mennä sairastaessa sen takia, että rasittaa liikaa itseään. Kyllä se taitolaji on mutta ilman voimaakaan ei siitä mitään tule, ei sitä jaksa tehä, Strömberg toteaa.

Käsityöläisammateissa on taas imua

Kädentaidot ja sitä myötä myös käsityöläisammatit ovat viime vuosina nousseet suosioon: seppien oppipojiksikin olisi paikoitellen tulijoita ruuhkaksi asti. Pitkän linjan seppä tietää, mistä alan kukoistus johtuu.

- Ehkä se tämmönen käsintehty kiehtoo. Siinä on semmonen määrätty viehtymys kumminkin, Strömberg arvelee.

Seppiä löytyy tätä nykyä Suomesta jo melko paljon, ja ala alkaa olla jo hyvin kilpailtu. Vain taitavimmat pääsevät työllä kunnon tienesteille.

- Hyviä tuotteita on paljon, että siinä tulee jo hintakilpailua. Se on tietenkin ihan tervettä, kunhan vaan osaavat pitää sen hintatason, että saavat voita leivälle, Strömberg muistuttaa.