Marjanpoimijoilla ei enää asiaa rajavyöhykkeelle

Kansalaisten yhtäläiset oikeudet halutaan taata rajavyöhykeluvan myöntämisperusteiden tiukentamisella. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden pääsy rajavyöhykkeelle taas voisi uhata rajaturvallisuutta.

Kotimaa
Nainen poimii marjoja poimurilla
YLE / Antti Eintola

Vielä viime kesänä rajakuntien ja -kaupunkien asukkaat pääsivät rajavyöhykeluvan anottuaan marjastamaan rajavyöhykkeelle. Alkuvuodesta rajavartiolaitos kuitenkin tiukensi luvan myöntämisperusteita, eikä poimijoille enää myönnetä lupaa marjastukseen rajavyöhykkeellä missään päin Suomea.

Majuri Esa Piiponniemi Kainuun rajavartiostosta kertoo, että luvan myöntämisperusteita muutettiin, koska aiempi käytäntö asetti marjanpoimijat eriarvoiseen asemaan.

- Keskeinen syy oli, että aikaisemmassa käytännössä rajakunnissa asuvat saivat luvan eri perustein eli lupa myönnettiin asuinkunnan perusteella. Se ei ole perustuslainmukaista.

Pitäisihän korven asukkaille edes joku etuus säilyttää, eikä viedä meiltä kaikkea

Eero Karvonen

Rajaturvallisuus uhkakuvana

Perustuslaki edellyttää, että ihmisillä on samat oikeudet asuinkunnasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Rajavartioston vaihtoehtona oli joko vapauttaa marjojen poimiminen rajavyöhykkeellä kaikkien kansalaisten oikeudeksi tai lopettaa lupien myöntäminen kokonaan. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina roimasti, mikä osaltaan vaikutti päätökseen.

- Mikäli lupa olisi myönnetty kaikille, jotka ilmoittavat poimivansa marjoja ansiotarkoituksessa, se olisi tarkoittanut, että myös ulkomaalaisille marjanpoimijoille olisi pitänyt myöntää lupa. He taas eivät tunne aluetta eivätkä suomalaisia määräyksiä, mistä olisi mahdollisesti seurannut se, että poimijat olisivat marjastaessaan harhautuneet valtakunnanrajan yli Venäjälle, Piiponniemi selvittää.

Piiponniemen mukaan ulkomaalaiset marjanpoimijat tai välittäjäfirmat eivät ole hakeneet rajavyöhykelupia.

-Todennäköisesti he eivät ole hakeneet lupia, koska on ajateltu, että ne on suunnattu vain paikallisille. Jos luvat olisi vapautettu kaikkien oikeudeksi, hakemuksia olisi todennäköisesti alkanut tulemaan.

Rajaturvallisuuden lisäksi muutosta perustellaan sillä, että jokamiehenoikeuksilla jokainen kansalainen on oikeutettu poimimaan marjoja lähes missä vain. Marjoja löytyy muualtakin kuin rajavyöhykkeeltä, joten rajavartiostolla ei näin ollen ollut syytä olla tiukentamatta lupien myöntämistä.

Paikalliset harmissaan edun menettämisestä

Kainuussa on vuosittain myönnetty noin 2 500 rajavyöhykelupaa. Suomussalmelainen Eero Karvonen on poiminut marjoja jo useita vuosia rajavyöhykkeellä. Myös tänä kesänä Karvonen haki rajavyöhykelupaa. Hän tiesi myöntämisperusteiden tiukentuneen, mutta yllätys ja pettymys olivat suuria, kun selvisi, ettei lupia myönnetä enää ollenkaan.

Poimijat olisivat marjastaessaan harhautuneet valtakunnanrajan yli Venäjälle

Esa Piiponniemi

- Pitäisihän korven asukkaille edes joku etuus säilyttää, eikä viedä meiltä kaikkea. Marjanpoiminta on nykyään kilpapeliä, koska poimijoita on niin paljon. Paikallisten lisäksi on turisteja sekä ammattipoimijoita Thaimaasta ja Venäjältä. Rajavyöhykkeellä poiminen olisi ollut paikallisille merkittävä etu.

Karvonen on harmissaan myös siitä, ettei rajavartiosta selvitetty hänelle, miksi lupaa ei myönnetty.

Hirvenmetsästykseen myönnettäviin rajavyöhykelupiin tiukennetut ehdot eivät vaikuta.