Venäjä haraa vastaan YK:n Syyria-äänestyksen alla

YK:n turvallisuusneuvosto äänestää keskiviikkona uudesta Syyria-päätöslauselmasta. Aiemmilla kerroilla Venäjä on yhdessä Kiinan kanssa torpannut lauselman veto-oikeudellaan. Syyrian johtoa tappanut itsemurhaisku Damaskoksessa lisäsi entisestään YK:n paineita päästä yhteisymmärrykseen.

Ulkomaat
Kofi Annan keskustelussa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrov ja YK:n pääsihteerin Ban Ki-moon kanssa.
Kofi Annan keskustelussa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja YK:n pääsihteerin Ban Ki-moon kanssa Syyrian tilanteesta Genevessä 30. kesäkuuta.

Lauselman läpimeno vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi keskiviikkona, että Syyria käy nyt ratkaisevia taisteluja ja päätöslauselman tukeminen tarkoittaisi suoraa tukea Syyrian vallankumousliikkeelle.

- Ja jos puhumme vallankumouksesta, niin silloin YK:lla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, Lavrov sanoi viitaten Syyrian aseistautuneeseen oppositioon.

YK on yrittänyt tällä viikolla taivutella Venäjää päätöslauselman taakse. Erityislähettiläs Kofi Annan tapasi Moskovassa ulkoministeri Sergei Lavrovin ja presidentti Vladimir Putinin. Venäjä puolestaan on syyttänyt länsimaita kiristyksestä.

Venäjä katsoo Syyriaa eri kulmasta kuin länsi

Länsimaissa Venäjän vastarintaa on ihmetelty. Syyrian sisällissodalle ja väkivallalle ei näy loppua: oppositioaktivistien mukaan kansannousun aikana on kuollut jo yli 17 000 ihmistä. Tutkijoiden mukaan Venäjä tulkitsee konfliktia jo lähtökohtaisesti eri tavoin kuin länsimaat.

- Venäjä katsoo, että länsi pyrkii käyttämään Syyrian tilannetta hyväkseen vahvistaakseen omaa polittista rooliaan alueella, sanoo Helsingin yliopiston professori, arabimaiden asiantuntija Hannu Juusola.

Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan Venäjän länsimaista eroava kanta Syyrian kriisiin on osa suurvaltapoliittista peliä, jota muutkin maat pelaavat.

- Niin kauan kuin Venäjä laskee, että Assad saattaa pysyä vallassa, se pelaa kahta peliä yhden sijaan. Venäjä haluaa säilyttää uskottavuutensa liittolaistensa, kuten Iranin silmissä, mutta toisaalta se ei halua katkaista suhteitaan länteen kokonaan, Kivinen sanoo.

Juusolan mielestä suurvallasta puhuttaessa myös kysymys kunniasta on tärkeä.

- Venäjä on ajautunut tilanteeseen, jossa sen on oman kunniansa takia vaikea kääntää kelkkaa, vaikka se varmasti tajuaa olevansa häviäjän puolella.

Venäjä ei yksin ratkaise Syyrian kriisiä

Venäjä pitää Syyrian kriisiä maan sisäisenä asiana, joten myös kriisin ratkaisun täytyy syntyä maan sisällä. Sen vuoksi Venäjä ei Juusolan mukaan halua tehdä mitään, mikä johtaisi Assadin syrjäyttämiseen. Syyrian oppositio, länsimaat ja useimmat arabimaat ovat puolestaan sitä mieltä, että neuvottelujen aika Assadin kanssa on ohi.

Tutkijoiden mukaan Syyria-päätöslauselman läpimeno ei yksistään takaa sodan päättymistä Syyriassa. Juusola arvioi, että lauselman hyväksyminen ainakin heikentäisi Assadin asemaa.

- Assad käyttää Venäjän tukea hyväkseen propagandassaan. Yhä useampi jättäisi Assadin hallinnon, mikäli Venäjä heikentäisi tukeaan Syyrialle, Juusola sanoo.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen pitää Venäjän roolia konfliktin ratkaisussa hieman liioiteltuna.

- Ei Venäjä ole mikään kaikkivaltias toimija, josta kaikki riippuu. Venäjä on yksi toimija muiden joukossa ja on ihan mahdollista, että Venäjä ja Kiina saadaan taivuteltua päätöslauselmien taakse, mutta kriisi siitä huolimatta jatkuu, Kivinen huomauttaa.