Myös SuPer selvitti: Lähihoitajat uupuvat työtaakkansa alle

Kolmasosa lähi- ja perushoitajista epäilee, ettei jaksa työskennellä hoitoalalla enää kahden vuoden kuluttua. Yli puolet on myös harkinnut tai harkitsee alan vaihtoa.

Kotimaa
Kaksi hoitajaa sairassängyn luona.
Yle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tekemän työhyvinvointi-kyselyn tulokset kertovat karun totuuden hoitoalan arkipäivästä. Neljä viidesosaa lähi- ja perushoitajista koki työmäärän ja työn henkisen kuormittavuuden lisääntyneen.

- Työntekijät joutuvat tekemään työssään joka päivä eettisiä valintoja. Jos on sellainen tilanne, että henkilökuntaa on liian vähän ja töitä on pakko priorisoida, niin onko sovittu etukäteen työnantajan kanssa, mitkä ovat niitä töitä, jotka jätetään sinä päivänä tekemättä. Kyselyssä kävi ilmi, että henkilökunta sopii keskenään ja pahimmassa tapauksessa ei sovita edes keskenään, vaan jokainen joutuu tekemään sen eettisen valinnan itse ja kantamaan tietysti myös vastuun siitä, liiton kehittämisyksikön suunnittelija Sari Erkkilä kertoo.

Kyselyyn vastanneista kolmasosa arveli, ettei kykene terveytensä puolesta tekemään töitä nykyisessä ammatissaan enää kahden vuoden kuluttua. SuPeriin tulevista yhteydenotoista yhä useampi koskeekin työntekijän työssä jaksamista ja huolta potilaiden saaman hoidon laadusta.

- Kotihoidosta tulee kyllä todella paljon yhteydenottoja. Kun laitospaikkoja vähennetään vanhustenhuollossa ja vammaishuollossa, niin kotihoitoon tulee entistä enemmän asiakkaita ja kuitenkaan henkilöstön määrä ei ole kasvanut siinä suhteessa siellä kotihoidossa, Erkkilä sanoo.

Oma ala ei houkuttele töihin

Yli puolet vastanneista lähi- ja perushoitajista oli myös harkinnut tai harkitsee alan vaihtoa. 21 - 40 -vuotiaista jopa 60 prosenttia.

- Vuonna 2009 meillä oli 16 800 lähihoitajaa tai vastaavan koulutuksen käynyttä poissa alalta. Se on myös yhteiskunnallinen huoli, koska koulutushan maksaa, yhteiskunta maksaa hyvän lähihoitaja koulutuksen ja sitten ihmiset eivät kuitenkaan jää alalle, Erkkilä pohtii.

- Vastavalmistuneet, jotka tulevat töihin, ovat muutamia vuosia töissä ja sitten alkavat miettiä, että ehkä tekisin jotain muuta, että saman rahan saa paljon helpommalla jossain muussa tehtävässä kuin tässä, lähihoitaja Armi Marklund summaa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton syyttävä sormi osoittaa Arkadianmäelle.

- Jos ajatellaan, että suurin osa meidän hoitotyöntekijöistä työskentelee kunta-alalla, niin kuntien pitäisi saada rahaa näiden toimien toteuttamiseen, Superin kehittämisyksikön suunnittelija Sari Erkkilä toteaa.