Uskonto on rasite politiikassa

Uskonnosta on tullut tehokas lyömäase politiikassa, jos hengellinen suuntaus poikkeaa valtavirrasta. Jos poikkeaa riittävästi, pääseekin median lemmikiksi.

politiikka
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.Toni Pitkänen / Yle

Lestadiolaisuuden valtavirrasta eronnut Rauhan Sana kelpasi alkukesästä lyömäaseeksi keskustan puoleenjohtajakilvassa. Puheenjohtaja Juha Sipilän uskonsuunnalla hutkivat niin omat kuin vieraatkin.

- Itse kilpakumppaneilla ei ollut asian kanssa tekemistä, se on heidän kanssaan keskusteltu, Sipilä sanoo.

Uskonnolla lyöminen jäi sen verran kaivelemaan, ettei mies halunnut julkisuutta käydessään puhumassa Rauhan Sanan Suvijuhlassa.

Vanhoillislestadiolainen keskustapoliitikko Tapani Tölli sanoo uskonnollisen leiman vähättelevän poliitikon asiantuntemusta.

- Luullaan, että uskonnollinen vakaumus vaikuttaisi kaikkeen, vaikkapa talouspolitiikkaan, Tölli sanoo.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat ratkaisset asian kieltäytymällä julkisuudesta, joka sivuaakaan hengellisiä asioita.

Timo Soini sanoo äänestäjien tietävän muutenkin hänen roomalaiskatolilaisuudestaan.

Omassa blogissaan uskonnon ja politiikan sekoittamista arvostellut Arhinmäki taas viestittää kaikkien tietävän, ettei hän kuulu kirkkoon.

Vaikuttaako uskonto poliittisiin päätöksiin?

Vasemmistoryhmän Jyrki Yrttiaho on uskonnoton ja on huolissaan miljoonan kaltaisensa suomalaisen oikeuksista.

- Kirkon ja valtion symbioosin vuoksi uskonto sekoittuu politiikkaan ja uskontoa käytetään politiikan tekemisen välineenä, kun on kyse vahvoista eettispoliittista kysymyksistä.

Myös kristillisdemokraattisen kirkkoministerin, Päivi Räsäsen mielestä uskonnollinen vakaumus tai sen puute vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.

- Esimerksi avioliittolainsäädäntöön ja perhelainsäädäntöön vaikuttaa, millaiselta pohjalta sitä tarkastelee, Räsänen sanoo.

Räsäsen hengellinen koti on kansanlähetyksessä, joka on arvostellut kirkkoa muun muassa liian liberaaleista homo- ja naispappeuskannoista.

Pitäisikö äänestäjillä olla kuluttajansuojaa?

Päivi Räsäsen mielestä äänestäjien tulee tietää poliitikkojen hengelliset taustat. Myös Jyrki Yrttiahon mielestä päätöksien takana olevat moraaliperusteet pitää kertoa.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on tunnustuksellinen kristitty. Hänen mielestään poliitikkojen tehtävä on pikemminkin taata uskonnonvapaus. Hengellisyys näkyy arvoissa.

- En pidä hyvänä sitä, että politiikkaa ja uskontoa sekoitettaisiin niin, että esimerkiksi eduskunnassa siteerattaisiin joitain uskonnollisia tekstejä.

Eksoottisellla uskolla median  lemmikiksi

Koska ylivoimainen enemmistö suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, valtavirrasta poikkeavat uskonsuunnat vievät ääniä. Esimerkkinä kristillisdemokraatit, joiden kannatus on pysynyt matalana.

Jos taas suuntaus poikkeaa riittävästi, pääseekin median lemmikiksi. Tanja Karpelan julkisuus oli taattu, kun hän kävi äiti Amman halattavana.

Kotoinen esimerkki on ortodoksikirkko, joka näyttää olevan kaiken riepottelun yläpuolella. Se saa myönteistä julkisuutta luostareihin mietiskelemään vetäytyvien julkkisten ja poliitikkojen ansiosta. Julkisuudessa ei ole kyselty, miikä on naisten tai homojen asema ortodoksisuudessa.