Rippileirit pitävät yhä pintansa

Vaikka yhä suurempi joukko suomalaisia eroaa kirkosta, rippikoulu pitää yhä pintansa. Nykyisin rippikoulu on lähes synonyymi rippileirille, sillä päivärippikouluja ei enää monessakaan seurakunnassa järjestetä. Jos kirkkoon kuulumaton nuori haluaa käydä rippikoulun, hänet pitää kastaa ennen konfirmaatiota.

Kotimaa
Rippileiriläiset laulavat
YLE / Mika Moksu

Kesän viimeiset rippikoulut ovat monissa seurakunnissa parhaillaan menossa. Lähes koko ikäluokka käy rippikoulun. Joskus prosenteissa on päästy myös yli sadan.

- Ne nuoret, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon ovat halunneet muiden mukana käydä tämän rippikoululeirin, kertoo tuomiorovasti Juha Ikola.

Yhä suurempi joukko suomalaista eroaa nykyisin kirkosta. Ennen pitkää tämä näkyy myös rippikoululaisten määrässä, kun lapsia ei alun perinkään kasteta kirkon yhteyteen. Ikolan mukaan suuremmissa kaupungeissa kirkossa eronneisuus näkyy varmasti selkeämmin, kuin pienemmissä. Lapualla tilanne on hyvä. Erityisesti isosia olisi tulossa leireille avustamaan enemmän, kuin leireille voidaan ottaa.

- Nyt on meillä käynyt niin viime kuukausina, että kirkoon on liittynyt enemmän väkeä, kuin kirkosta on eronnut, Ikola toteaa.

Kaste ennen konfirmaatiota

Toistaiseksi rippikoulu kuitenkin pitää pintansa. Tämä näkyy erityisen vahvana Lapualla, niin tuomioseurakunnassa kuin koko Lapuan hiippakunnassakin. Tänä vuonna Lapualla rippikoulun käy vajaat kaksisataa nuorta. Lapualla vastaan tulee vuosittain kahdesta kolmeen nuorta rippileirien yhteydessä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Jos nuorta ei ole vauvana kastettu, täytyy se tehdä ennen konfirmaatiota.

- Tämän konfirmaation edellytys on, että kuulutaan kirkkoon ja on kastettu, Ikola toteaa.

Nuoren kastetilaisuus on samankaltainen kuin pienellä lapsella. Nuorelle valitaan kummit ja mukana tilaisuudessa ovat läheisimmät ihmiset. Pää myös valellaan vedellä.

- Kummin ei kuitenkaan tarvitse ottaa nuorta syliinsä, Ikola kertoo.