Norjan vuonokalastajat mukana lohen tutkimuspyynnissä

Kymmenet Barentsin alueen rannikkokalastajat pyytävät lohia vuonoissa erikoisluvalla lohikantojen turvaamiseksi. Lohia pyydetään Suomen, Norjan ja Venäjän yhteisen EU-rahoitteisen Kolarctic Salmon -hankkeen tutkimustarkoituksiin. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen kalastuksen säätelysuunnitelma Pohjois-Atlantin lohikannolle.

Kotimaa
Norjalaiskalastaja pyydksellä
50 norjalaista vuonokalastajaa saa pyytää lohta toukokuun alusta syyskuun loppuun myös koukkuverkoilla tutkimustarkoituksessa. Raimo Torikka/Yle
Yngve Pedersen perkaa saalistaan merellä.
Barentsin alueella on käynnissä kansainvälinen lohitutkimus.
Leif Ingilä ja Eero Niemelä matkalla lohipyydyksille Pykeijassa.
Kalastaja Leif Ingilä ja tutkija Eero Niemelä matkalla lohipyydyksille Varangin vuonolla.

Villin merilohen luvallinen kalastuskausi kiinteillä pyydyksillä on Norjan vuonoissa hyvin rajoitettua kesä- heinäkuun aikana.

Pohjois-Norjan Pykeijassa lohitutkimukseen osallistuu puolenkymmentä kalastajaa. Tutkimuspyynti on aloitettu erikoisluvalla jo toukokuun alussa ja kestää ainakin syyskuun loppuun.

Kolarctic Salmon -hanke on kolmivuotinen ja loppuu vuoden 2013 lopussa. Hankke maksaa n. 3,1 miljoonaa euroa ja kansallisten rahoitusten lisäksi hanketta rahoittaa EU:n Kolarctic ohjelma.

RKTL:n tutkijan ja Kolarctic Salmon -hankkeen koordinaattorin Eero Niemelän mukaan tutkimusalue on hyvin laaja.

- Kolarctic tutkimusalue ulottuu Lofooteilta Venäjälle aina tuonne Petsoran alueelle asti. Meidän tutkimusvyöhykkeellä on noin 180 lohijokea plus sitten Tenojoen 30-40 lohikantaa. Tarkoituksena on saada kattavat näytteet koko siltä periodilta joilloin lohi tulee tähän rannikolle.

Kalastajille maksu näytteistä

Venäjältä tutkimusnäytteet saadaan neljältä Vienanmerellä toimivilta ammattikalastuskolhoosilta sekä lohitutkijoilta.

Norjassa on mukana 50 lohenkalastajaa ja koska Norjassa lohisesonki loppuu elokuun jo alussa on tutkimuspyyntiin osallistujia sitoututettu mukaan pienellä näytekorvauksella.

Pykeijalaisen kalastajan Leif Ingilän syksyllä saaliiksi tulee lähinnä kassikarkulaisia, joten tuloja ei enää myynnistä kerry.

- Se on 50 kruunua sesongissa ja 60 kruunua ulkopuolella sesongin. No, onhan se mukava päästä tiethoon mistä ne tullee net lohet ja minne ne mennee ne lohet.

Suomu kertoo lohen syntymäjoen

Kalastajat ottavat jokaisesta lohesta näytteet, joista selviää muun muassa lohen alkuperä ja ikä sekä joki- ja merivuodet. Lisäksi lohi punnitaan, mitataan pituus ja lasketaan mahdolliset lohitäit. Kalastaja myös arvioi onko lohi luonnonlohi vai kassikarkulainen.

Kolarctic Salmon -hankkeen Koordinaattori ja RKTL:n tutkijan Eero Niemelän mukaan hankkeelle on tärkeintä saada suomunäyte.

- Niin me pystymme jokaisen kalan lähes 100 prosenttisesti katsomaan geneettisesti minkä joen tai sivujoen kantaa se on. Suomunäytteestä me katsomme myös kalan iän, montako vuotta se on ollut joessa ja montako vuotta meressä. Ja nähdään myös kalan alkuperä, että onko se kassikarkulainen vai luonnonkala.

Hankkeen toteutuksessa on suomalaisilla vahva panos

Hankkeen johtovastuu on Norjalaisilla, mutta toteutus ja tutkimusosaaminen on vahvasti suomalaisten eli RKTL:n ja Turun yliopiston käsissä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus organisoi pääosassa tutkimuksen kokonaistoteutuksen sekä kenttätoiminnan. Turun yliopisto tekee geneettiset analyysit ja tutkimukset.

Eero Niemelän mukaan hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa Pohjois-Atlantin villilohikantojen turvaamiseksi muun muassa kehittämällä yhteinen kalastuksen säätelysuunnitelma.

- Me sitten käsittelemme tutkimustuloksia ja teemme ehdotuksia hallintoviranomaisille jos tiedämme, että jonkun joen kanta on huono. Jos joessa ei ole riittävästi emokaloja niin me voimme suositella näiden tutkimusten perusteella, että millä alueilla ja millä menetelmällä ja mihin aikaa rannikolla tulisi vähentää kalastusa, jotta jokeen saataisiin enemmän kalaa. Tietysti pitää muistaa se, että myöskin jokisysteemeissä pitää kalastusta rajoittaa, että kutukanta todella vahvistuisi.