Mitä kummaa? Suomikummaa!

Tieteis- ja fantasiakirjailijat kirjoittavat nyt suomikummaa. Kaikkea mahdollista luovasti sekoittavat tekstit haastavat kotimaisen kirjallisuuden realistisen perinteen. Kirjailijat toivovat suomikummasta seuraajaa pohjoismaisten rikoskirjojen buumille.

kulttuuri
Yksityiskohta Susanna Raunion kuvituksesta.
Yksityiskohta Susanna Raunion kuvituksesta Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha -kirjan kannessa.Susanna Raunio / Atena

Pasi Ilmari Jääskeläisen teoksessa _Lumikko ja yhdeksän muuta _esitellään kirjarutto, joka syö kirjojen sisällön ja muuttaa sitä. Klassikkokirjan avaava saattaa löytää ruttoisen kirjan sivuilta jotakin odottamatonta.

Odottamaton on avainsana myös suomalaisen kirjallisuuden erikoisimmalle virtaukselle suomikummalle. Siinä tieteis- ja fantasiakirjallisuuden elementit yhdistyvät odottamattomilla tavoilla perinteisempään kerrontaan.

- Suomikumma-kategoriaan voi laskea pelkästään muistelemalla noin 30 kirjailijan teoksia. Määritelmään sopivia kirjoja on varmasti yli sata, kertoo yksi suomikumman kirjoittajista, kirjailija Anne Leinonen.

Totta ja tarua

Suomikumman joukkoon voidaan laskea teoksia, joita on kirjoitettu jo vuosia sitten. Yhteisen nimen nuo teokset ovat saaneet vasta hiljattain kirjailija Johanna Sinisalolta. Viime vuosina samoja, vaikeasti määriteltäviä teoksia on kutsuttu muun muassa reaalifantasiaksi ja spekulatiiviseksi fiktioksi.

Olennaista suomikummassa on toden ja tarun entistä rajumpi sekoittaminen, mikä haastaa kotimaista kirjallisuutta kauan hallinneen realismin.

- Realismi on pitkään ollut meillä kaikki kaikessa. Suomessa kirjoitetaan aika paljon sotalähtöistä kirjallisuutta ryppyotsaisesti, Leinonen sanoo.

- Suomikummassa arkisia asioita voidaan lähestyä uusista ja oudoista näkökulmista. Se aiheuttaa lukijalle ahaa-elämyksiä siitä, että maailmaa voi katsoa tällaisestakin näkökulmasta.

Leinonen mainitsee muutamina suomikumman kirjoittajina muiden tässä jutussa mainittujen lisäksi muun muassa Leena Krohnin, J. Pekka Mäkelän, Tiina Raevaaran ja Maarit Verrosen.

Melankolista maisemaa ja metsän peittoa

Maailmalla suomikumman lähimmät verrokit löytyvät maagisesta realismista ja kirjailija China Mievillen lanseeraamasta uuskummasta. Suomikumma pistää soppaan sekaan myös suomalaisuuden.

- Suomalaisuus on tällä hetkellä sellainen brändi, jolla kannattaa mennä ulkomaille. Kannattaa kertoa reilusti, että täältä tulee pohjoisen, lumisen, melankolisen maiseman tarinaa, Leinonen pohtii.

Kirjailijan mukaan ulkomaista yleisöä kiinnostaa esimerkiksi kansanperinteestä ammentava suomalainen kirjallisuus.

- Toisesta kulttuurista tulevalle esimerkiksi metsä on paha paikka, josta kaikki hirviöt tulevat. Suomalaisille se on aina ollut turvapaikka, jonne mennään vainolaisia karkuun. Nämä kulttuuriset erot kiinnostavat myös ulkomaisia lukijoita, jotka voivat sitten miettiä, että mikä se "metsän peitto" mahtaa olla.

Seuraava Millennium-trilogia on suomalainen ja kumma?

Anne Leinonen uskoo suomikummalle löytyvän tilausta ulkomailta. Merkkejä on hänen mukaansa jo ilmassa.

- Esimerkiksi Johanna Sinisalo on saanut todella hyviä arvosteluja ulkomailla. Risto Isomäen ja Hannu Rajaniemen kovaa tieteiskirjallisuutta on kiitelty. Myös Sari Peltolaa sekä Seita Vuorelaa on käännetty paljon, Leinonen luettelee.

- Tiedossa olevien tulevien kirjojen perusteella suomalaisessa tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa on tulossa varsinainen kultakausi. On mielenkiintoista nähdä mihin se johtaa.

Suomikummasta ja muista tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen liittyvistä aiheista keskustellaan Tampereella Finncon-tapahtumassa tänä viikonloppuna.