1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Perinteisistä maastokartoista voi tulla historiaa

Perus- ja maastokarttojen myynti vähenee jatkuvasti. Maanmittauslaitos pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa karttoja painetaan vain tilauksesta ostajan itse rajaamalta alueelta.

Maastokartta. Kuva: Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen koko Suomen alueelta tehtyjen maasto- ja peruskarttojen myynti on vähentynyt viime vuodet tuhansilla kappaleilla vuodessa. Vielä 1990-luvun alussa karttoja meni kaupaksi 100 000 vuodessa, mutta viime vuonna enää 26 000.

Vastuualuepäällikkö Kari Leppäaho Maanmittauslaitoksesta sanoo, että syynä muutokseen ovat etenkin gps-paikannuslaitteiden ja ilmaisten nettikarttojen suosio.

Leppäahon mukaan perinteisten painettujen karttojen alamäki alkoi jo 1990-luvulla karttatulosteiden myynnistä. Käyttäjän kannalta painettu kartta ei ollut aina oikealta alueelta, ja esimerkiksi kesämökki saattoi osua karttojen reunaan, jolloin piti ostaa jopa neljä karttalehteä.

- Maailma on muuttunut, kaikki eivät näe enää tarpeelliseksi hankkia paperikarttaa. Saadaan tuloste siitä mökin ympäristöstä, Leppäaho sanoo.

Leppäaho pitää mahdollisena, että perus- ja maastokarttojen painaminen nykyiseen tapaan varastoon loppuu tulevaisuudessa. Sen sijaan kartat tehtäisiin vain tilauksesta ostajan itse rajaamalta alueelta, vaikka juuri oman mökin lähistöltä.

Vielä nykyiset tekeillä olevat karttasarjat on tarkoitus painaa perinteiseen tyyliin, mutta niiden jälkeen Maanmittauslaitos pitäisi enää yllä digitaalista aineistoa, josta kartat tulostettaisiin.

- Olemme etsineet jo useamman vuoden elektronista painokonetta, joka pystyisi tuottaisi isompaa kokoa kuin A3:sta. Jatkossa siirrytään siihen mihin Ruotsissa on menty jo muutama vuosi sitten, eli elektroniseen painamiseen, Leppäaho sanoo.

Tiekarttojen myynti notkahti

Myös tie- ja kaupunkikarttojen myynti väheni huomattavasti, kun navigaattorit yleistyivät viitisen vuotta sitten autoissa.

Tiekartat ovat Suomen myydyimpiä karttoja, jotka tekee maan johtava karttojen kustantaja Karttakeskus.

Karttakeskuksen mukaan tiekarttojen menekki on navigaattorien aiheuttaman notkahduksen jälkeen tasaantunut. Kustantajan mukaan kaupaksi menee yhä jopa satoja tuhansia tiekarttoja vuodessa. Tarkkoja lukuja ei kerrota.

Myös merikarttojen menekki on pudonnut jonkin verran. Niiden kustantajan, John Nurminen Marinen mukaan suuresta muutoksesta ei kuitenkaan ole kysymys.

Sähköiset navigointilaiteet kuten karttaplotterit ovat nykyisin usein käytössä pienissäkin veneissä, mutta veneilijät hankkivat silti useimmiten rinnalle paperikartat, sanoo toimitusjohtaja Karl-Johan Rosenström John Nurminen Marinesta.

Kustantajan mukaan merikarttasarjoja menee vuosittain kaupaksi 16 000 - 20 000, ja yksittäisiä lehtiä noin 10 000.

Retkeilijät luottavat paperikarttoihin

Gps-laitteiden yleistyminen ei ole kuitenkaan rokottanut kaikkien karttojen kauppaa. Maastossa liikkujia on varoiteltu jo vuosia, että pelkkä gps-laite ei riitä varsinkaan erämaissa. Varoitukset lienee sisäistetty, sillä Karttakeskuksen mukaan retkeily- ja ulkoilukarttojen myynti on jopa lisääntynyt.

Pohjoisessa maasto- ja peruskartatkin menevät entiseen malliin kaupaksi, gps-laitteista huolimatta.

- Pohjoisessa karttojen menekki on ihan samalla tasolla kuin aikaisemminkin, siellä ei luoteta siihen elektroniseen vimpaimeen, sen akun kestoon, sanoo Kari Leppäaho Maanmittauslaitoksesta.

Sotilaiden kartat kertakäyttöisiä

Internetin uhkasta paperille painamiselle on puhuttu jo vuosia, mutta Suomessa on ainakin yksi karttojen suurkuluttaja, jonka mukaan paperista karttaa ei uhkaa mikään. Se on puolustusvoimat.

- Sotilas tarvitsee aseita, ammuksia, ruokaa, viestivälineet ja kartat. Jos näistä joku puuttuu, toimiminen muuttuu mahdottomaksi tai erittäin hankalaksi, sanoo paikkatietopäällikkö, insinöörimajuri Matti Rantanen puolustusvoimista.

Sotilaan kartan tunnistaa siitä, että se ei kestä yhtä pitkään avaamista ja kasaan taittamista kuin siviilin kartta. Selitys on rahan säästäminen.

Puolustusvoimat alkoi painattaa karttansa viime vuosikymmenellä itse. Paperi on halvempaa kuin siviilikartoissa, koska armeijassa kartat ovat Rantasen mukaan kertakäyttömateriaalia. Halvan paperin takia niiden kulumista käytössä ei tarvitse myöskään surra.

Jos laatu ei ole sama kuin siviilikartoissa, niin ainakin karttoja pitäisi riittää, sillä puolustusvoimat pitää niitä mahdollisten tarpeiden varalta suuren määrän varastossa.