Onko politiikkojen uskonnollisella vakaumuksella merkitystä?

Kirkon ja valtion erosta ei Suomessa juuri puhuta. Politiikon ei ole viisasta elämöidä uskollaan. Toisaalta ei kannata esittää liian poikkeavia näkemyksiä. Ohjaako uskonnollinen vakaumus ja uskonto poliittisia päätöksiä? Pitäisikö politiikkojen kertoa uskonnollinen vakaumuksensa?

Osallistu
Ikkunamaalaus, jossa kyyhky keskellä.
Petri Aaltonen / Yle

Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian tutkija *Ilkka Huhta *sanoo, että voimakkailla uskonnollisilla tunnuksilla poliittisessa elämässä esiintyvällä ei ole laajaa kannatusta missään vaiheessa.

Kansanedustaja Jyrki Yrttiahon (vr.) mukaan kirkon ja valtion symbioosi luo sellaisen kuvan, että uskonto sekoittuu politiikkaan. Uskontoa käytetään välineenä, jos käsitellään eettispoliittisia kysymyksiä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) painottaa, että uskonto ja politiikka kytkeytyvät toisiinsa uskonnonvapauden kautta. Urpilainen ei pidä ajatuksesta, että eduskunnassa siteerattaisiin uskonnollisia tekstejä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri *Paavo Arhinmäki *arvostelee Päivi Räsästäpolitiikan ja uskonnon sekoittamisesta.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) on käynyt kuluvana kesänä lähes jokaisessa hengellisessä kesäjuhlassa, joko kutsuttuna puhujana tai vieraana. Räsänen korostaa, että kyse on ollut puhtaasti hengellisistä seurapuheista, ei politiikasta.

Onko uskonto lyömäase vai valttikortti politiikassa?

*A-studiossa *käsitteli aihetta TV1 ke 25.7. klo 21.05