Suomen vanhin merimerkki korjataan kunnolla

Uudenkaupungin ulkosaaristossa sijaitseva Suomen vanhin merimerkki saa uuden pinnan. Lähes kahdenkymmenen metrin korkeuteen kohoava merimerkki on jo pesty ja parhaillaan sitä rapataan. Punavalkoinen kaunistus on uudessa kuosissaan syyskuussa. Kunnostus maksaa 90 000 euroa.

kulttuuri
Lyökin Pooki saa uuden rapatun pinnan.
Suomen vanhin majakka kunnostetaan perusteellisesti. Uudenkaupungin saaristossa sijaitsevan Lyökin Pookin remontti alkoi viime viikolla. Tavoite on, että lähivuosina matkailijat voisivat tutustua arvokkaaseen rakennukseen ja sen luonnonkauniiseen ympäristöön.

Noin viiden työmiehen joukko puuhaa kiivaasti ulkomerellä sijaitsevalla kalliosaarella. Parin viikon ajan arvokas merimerkki on ollut perinpohjaisen puhdistuksen kohteena. Työt ovat sujuneet hyvin, paikoin kovasta tuulesta huolimatta, kertoo Ulkosaariyhdistyksen puheenjohtaja Sakari Lindström.

- Ei pysy laastit sillä lailla, kun halutaan ja kun pestään pintaa, ei toimi enää pesusysteemit. Kun ollaan kymmenen metriä maanpinnasta, yleensä siellä on huomattavasti kovempi tuuli kuin alhaalla. Työlästä on ollut, mutta ne ovat sinnikkäitä nämä miehet, pohtii Lindström.

Lyökin Pookille on täytynyt tuoda kaikki tarveaineet.
Lyökin Pookille on täytynyt tuoda kaikki tarveaineet.Samuli Holopainen / Yle

Ainoa 1700-luvun kivipooki

Lyökin Pooki sijaitsee Uudenkaupungin saaristossa paikassa, joka on ollut tärkeä Pohjanmaan, Turun ja Tukholman välisen liikenteen solmukohta. Valtio rakensi sen 1757. Se on Suomen vanhin historiallinen merimerkki. Utön majakka oli aikoinaan vanhempi saman rakentajan tekemä, mutta se räjäytettiin jo 1800-luvun alussa. Kivestä rakennettu pooki on korvaamaton myös rakennustekniikkansa takia. Sitä suojaava lyijykatto on ainoa Suomessa.

Suomen Majakkaseuran puheenjohtaja Pekka Väisänen vieraili pookilla vasta ensimmäistä kertaa ja oli vaikuttunut.

Pooki telineiden ympäröimänä.
Pooki on saanut ympärilleen vahvat telineet.Samuli Holopainen / Yle

- Minuu jännitti - näyttää suurelta ja hienolta. Nyt tietysti näyttää lohduttomalta, mutta kun tietää, että lähiviikkoina tämä on kunnostettu niin, tuntuu hyvältä, tunnelmoi Väisänen.

Suomen Majakkaseura toivoo, että pookin kunnostus sai aikaan oikean pookien kunnostusbuumin. Puiset merimerkit kertovat tärkeää tietoa merenkulun historiasta.

Ne heijastelevat sitä sankaritarinaa, jota suomalainen merenkulku on ollut.

Pekka Väisänen, Suomen Majakkaseuran puheenjohtaja

- Ne heijastelevat sitä sankaritarinaa, jota suomalainen merenkulku on ollut. Tuhannet ja tuhannet merimiehet ovat menettäneet henkensä meidän vaikeissa olosuhteissa. Merenkulkua on ollut vain puolet vuodesta eli Pohjanlahdelle ei ole talvella päästy - ei ole ollut majakoita eikä jäänmurtajia. Sen takia valtio ei rakentanut tänne valomajakoita, kun liikenne oli niin rajotettua vain kesäkauteen. Paikalliset kauppiaat, kauppahuoneet ja kaupungit rakensivat näitä pookeja. Se kertoo meidän paikallishistoriasta, paikallisesta merenkulusta ja paikallisesta tahdosta ja siitä, että haluttiin merille, selventää Väisänen.

Koko seudun yhteinen voimainponnistus

Pookin pinnoittaminen maksaa 90 000 euroa. Rahoitusta Ulkosaariyhdistys on saanut museovirastolta 40 000 ja Suomen majakkaseuralta 10 000 euroa. Lisäksi tukea on tullut muun muassa lähiseudulta. Pookin kunnostamisesta on tullut saaristolaisten yhteinen hanke.

Korjausrahojen haaliminen on ollut kovan työn tulos. Hankkeen puuhamies Sakari Lindström kiittelee lähiseudun yhdistysten ja yritysten aktiivisuutta.

Maisema korjaustelineiden läpi katsottuna.
Pookin telineiden läpi näkyy upea maisema.Samuli Holopainen / Yle

- Siinä on se tärkeä puoli, että paikalliset ihmiset on tavallaan sitoutuneet. He on olleet mukana tukemassa tätä. Ne kokevat tämän tärkeeksi, miettii Sakari Lindström.

Merimerkeille voisi Suomen Majakkaseuran mielestä järjestää hallittuja tutustumisretkiä.

Paikalliset ihmiset on tavallaan sitoutuneet. He on olleet mukana tukemassa tätä.

Sakari Lindström, Ulkosaariyhdistyksen puheenjohtaja

- Tämmöstä turismia mahtuisi Suomeen todella paljon lisää. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita näistä, mutta tällä hetkellä se on melkein veneen omistajien yksinoikeus - ilman venettä tänne on niin vaikea päästä, kertoo Pekka Väisänen.

Hankkeen puuhamies haluaisi, että koko Itämeren suojelua pohdittaisiin uudella tavalla.

- Moni haluaa pelastaa sitä nestettä, mutta Itämeressä on muutakin kuin se neste. Haluaisin, että me huomattaisiin herkemmin, että Itämeri on monipuolinen juttu. Se täytyy säilyttää monelta eri kantilta katsoen - ei pelkästään nestettä, visioi Sakari Lindström.