Nopeakasvuista hybridihaapaa vielä harvassa

Hienopaperin valmistukseen käytettävän hybridihaavan viljely ei ole yleistynyt Suomessa teollisuuden toiveiden mukaisesti. Nopeasti kasvavan haavan suosiota nakertaa muun muassa sen alttius hirvituhoille.

Kotimaa
hubridihaapa
Yle / Mari Latva-Karjanmaa

Koillis-Pirkanmaalla Vilppulan sahan vieressä on kasvanut hybridihaapaa 13 kesän ajan. Puille on karttunut mittaa odotusten mukaisesti.

- Pituutta tulee vähän yli metri vuodessa, eli kasvu on ollut hienoa. Voidaan sanoa, että meillä on tässä suomalainen ase eucalyptusta vastaan, sanoo asiakaspäällikkö Matti Närhi Metsä Groupista.

Metsäliitto istutti hybridihaavat Vilppulaan vanhan pellon paikalle ennen vuosituhannen vaihdetta. Yhtenä tavoitteena oli näyttää esimerkkiä muille metsänomistajille.

Haapa on vaatelias puulaji. Se on monille luonnontuhoille herkkä.

Matti Närhi

- Haapa on erinomainen raaka-aine hienopaperiteollisuuteen. Metsäliitto halusi markkinoida uutta, vaikkakin perinteistä puulajia ja saada sitä enemmän markkinoille, kertoo asiakaspäällikkö Matti Närhi.

Metsänkasvattajat epäröivät tuhojen pelossa

Hybridihaapa on kotimaisen ja amerikkalaisen haavan risteytys. Jalostuksen ansiosta se on nopeakasvuisin puulajimme.

Hienopaperin tuottajat suosivat haapaa, koska puu on valmiiksi vaaleaa ja kuitu yhtä hyvää kuin eucalyptus-puussa.

Hybridihaavan viljely ei ole kuitenkaan lisääntynyt toiveiden mukaisesti.

- Haapa on hyvin vaatelias puulaji. Se on monille luonnontuhoille herkkä. Myyrä ja hirvi ovat aina sen uhkana. Tämän vuoksi haapa ei sovellu joka paikkaan, vaikka kasvupaikka muuten olisikin hyvä, Matti Närhi sanoo.

Vilppulan hybridihaavikko harvennetaan tänä kesänä. Jäljelle jäävät rungot saavat kasvaa vielä runsaat kymmenen vuotta ennen sellupuuksi päätymistään.