Rapurutto voi sittenkin olla kohtalokas täpläravulle

Täplärapu ei ehkä olekaan niin rutonkestävä kuin on ajateltu. Rapurutto yhdistettynä johonkin muuhun stressitekijään voi selittää kannan hiipumisen esimerkiksi Tampereen Pyhäjärvellä.

Kotimaa
Rapu
YLE / Juha Tuominen

Tampereen Pyhäjärven täplärapukannan taantuminen saattaa johtua rapurutosta.

Täplärapua on pidetty hyvin rutonkestävänä, mutta nyt näyttää siltä, että rutto yhdistettynä johonkin muuhun stressitekijään voi aiheuttaa kannan romahduksen.

Rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että rapuruton vaikutuksesta täpläravun kannan vaihteluihin on olemassa esimerkkejä sekä Suomesta että Ruotsista.

- Noin kymmenesosa näistä täplärapuistutuksista kannan vahvistuttua romahtaa, syystä tai toisesta, ja yksi merkittävä syy tähän on se, että romahtaneet kannat on rapuruton infektoimia. Tämä rapuruttoinfektio sitten yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa tekee sen täpläravunkin elämän erittäin vaikeaksi ja osin mahdottomaksi, rapubiologi Japo Jussila sanoo.

Muita stressitekijöitä ovat ympäristöstressi, erityisesti talvien lämpötilaolosuhteet, sekä muut mahdolliset taudit ja loiset.

Pyhäjärven tilannetta seurataan

Rapurutto ilmenee puuttuvina raajoina ja mustina pisteinä eri puolilla ruumista. Rapurutto ei ole ihmiselle haitallinen ja myös ruttoa kantavan täpläravun voi huoletta syödä.

Tampereen kaupunki on asettanut Pyhäjärven kalastusalueelleen tälle kaudelle 11 sentin alamitan täpläravulle. Muutos liittyy tutkimukseen, jonka tavoitteena on rapukannan vahvistaminen.

Pyhäjärven rapusaalis on ollut laskussa viime vuosina. Syyksi on arveltu sääoloja ja liikaravustusta, mutta rapubiologi Jussila ei usko esimerkiksi liikaravustukseen ja epäilee 11 senttimetrin alamitan järkevyyttä.

- Rapukannan suojelemisen osalta en usko, että sillä on suurtakaan merkitystä. Tärkeintä on, että ravustus alkaa vasta kun naaraiden pyrstön alla oleva mäti on kuoriutunut poikasiksi. On vaikea nähdä, että isoilla vesialueilla pystyttäisiin rapukantaa liikaravustamaan.

Romahdusta seuraa elpyminen

Voimakasta täplärapukannan vaihtelua on aikaisemmin havaittu Suomessa mm. Säkylän Pyhäjärvessä ja Saimaalla.

Ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta kertoo, että pahin tilanne on silloin, kun täpläravun rutto iskee aiemmin rutottomaan kantaan.

- Esimerkiksi Saimaalla tilanne oli vuonna 2007 tällainen. Rapuruton takia erityisesti isot ravut olivat rumia. Viime kesänä tilanne oli jo parempi, Pursiainen sanoo.

Saimaalla täpläravulla on todettu olevan rapuruton lisäksi erityinen loinen. Rapubiologi Japo Jussilan mukaan kannan vahvistuminen Saimaalla näyttää hitaalta.