Mätäkuu mädättää tutkitusti haavat

Käsite mätäkuusta syntyi vahingossa, kun tanskalaiset käänsivät saksalaisen murresanan juutin kielelle. Töölön sairaalan kirurgit ovat tutkineet mätäkuun vaikutusta ja infektoituneita haavoja oli tuona aikana selvästi enemmän.

terveys
Haavaan laitetaan laastaria
YLE / Heli Keskinen

Suomessa mätäkuu on 23.7.-23.8. Käsite mätäkuusta syntyi erheen kautta, kun tanskalaiset käänsivät saksalaisen murresanan väärin. Saksalaiset tarkoittivat koirankuuta, mutta juutin kielellä sana vääntyi mätäkuuksi. Koirankuu tarkoitti sitä aikaa, jolloin isonkoiran tähtikuvion Sirius-tähti nousee korkeammalle aamuisin Välimeren seudulla heinä- ja elokuussa. Suomessa mätäkuulla on aina tarkoitettu sitä, että elintarvikkeet pilaantuvat ja ihmisillä on enemmän infektioita, kertoo Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

- Etelän maissa on erilainen ilmanala kuin meillä. Meillä jaksottaisuus elintarvikkeiden ja muiden mätänemisessä on selvempi kuin muualla.

Mätäkuun aikana infektoituneita haavoja oli selvästi enemmän.

Töölön sairaalan kirurgit ovat tutkineet mätäkuun todenperäisyyttä 2000-luvun alussa. Kirurgit kävivät läpi noin 50 000 sairaalaan tuotua potilasta. Mätäkuulle löytyi totuuspohja: mätäkuun aikana infektoituneita haavoja oli selvästi enemmän. Mätäkuun aikana ilmeisesti myös leikkausten jälkeiset haavat ovat sairaaloissa yleisempiä, kertoo Huovinen.

- Kun näin tapahtuu sairaaloissa, niin todennäköisesti myös arkielämässä bakteerien määrä lisääntyy. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että kesäisin vaatetusta on vähemmän, on paljasta pintaa ja naarmuherkkyyttä. Jo muinaisina aikoina ovat kesät olleet aktiivista aikaa maanviljelyksen ja karjahoidon kannalta. On mahdollista, että tällainen bakteerien lisääntyminen on lisännyt haavainfektioita, jotka sitten taas ovat levinneet herkemmin, kun bakteeria on ollut enemmän tarjolla.