Antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit voivat viedä sairaalahoitoon

Asiantuntijat pelkäävät antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien lisäävän sairaanhoidon kustannuksia huomattavasti lähivuosina. Mikäli vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät, voi nykyisin tavallinen avohoidossa hoidettava infektiokin vaatia sairaalahoitoa.

Kotimaa
Sairaanhoitaja pitää potilasta kädestä.
Tiina Karjalainen / Yle

Keväällä media uutisoi maailmalla voimistuvista superbakteereista ja maalasi kauhukuvia tulevaisuudesta, jossa tappavat taudit riehuvat, ja lääketiede on voimaton. Tappajabakteereita huolestuttavampana asiantuntijat pitävät kuitenkin meillä Suomessa jo tavattuja resistenttejä kantoja, joiden takia moni tuttukin sairaus saattaa muuttua hankalaksi hoitaa avohoidossa. Tilanne, jossa esimerkiksi tavallinen virtsatietulehdus tai hengitystieinfektio vaatiikin antibioottikuurin sijasta sairaalahoitoa, ei ole kaukana.

- Jos laajassa mittakaavassa meidän yleiset avohoidon infektiomme tulevat sairaalassa hoidettaviksi suonensisäisillä antibiooteilla, niin ei mikään järjestelmä sitä kestä, sanoo ylilääkäri Antti Hakanen.

Raskaan sairaanhoidon tarve kasvaa

Tulevaisuudessa selkeästi raskaamman sairaanhoidon tarve kasvaa, laboratoriokulut nousevat ja tavallisinkin infektio voi vaatia suonensisäistä lääkitystä sairaalaeristyksessä. Kulut tästä voivat nousta huomattaviksi. Tällä hetkellä perusinfektioiden avohoito kotona on laskettavissa muutamissa kymmenissä euroissa, kun taas sairaalahoitopäivä esimerkiksi virtsatieinfektioiden kohdalla nousee jo useisiin tuhansiin eurohin.

Meillä on kaikki mahdollisuudet tinkimättömällä työllä ostaa lisää aikaa.

Ylilääkäri Antti Hakanen

HUS:n infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan kalliimpia antibiootteja vaativien hengitystieinfektioiden, kuten keuhkokuumeen tai poskiontelotulehduksen, hoidossa puhutaan viisi tai kuusi kertaa kalliimmista lääkekustannuksista.

- Jos ajatellaan tavallisia virtsatieinfektioita, niin se laboratoriotestin hinta on joitakin kymmeniä euroja. Jos on ylimääräinen lääkärikäynti, ja se kerrotaan 200 000:lla, siitä tulee äkkiä kustannuksia. Puhumattakaan siitä, että joku muu asia jää hoitamatta, Järvinen sanoo.

Vielä tilanne Suomessa ei kuitenkaan ole huolestuttava. Oikeanlaisilla toimilla, kuten lasten rokottamisilla, voidaan vähentää hengitystieinfektioiden määrää ja sitä kautta antibioottien tarvetta.

- Suomi tulee 5-10 vuotta perässä näitä ongelmia. Meillä on kaikki mahdollisuudet tinkimättömällä työllä ostaa lisää aikaa, Hakanen sanoo.