Myyrien puute ajaa pedot kanalintujen kimppuun

Itä-Suomessa väliin jäänyt myyrähuippu saa pedot saalistamaan esimerkiksi metsäkanalintujen poikasia. Tutkija ennustaa seuraavaa myyrien runsastumista vuodelle 2014.

myyrät
Myyrä
Myyräkuume tarttuu, kun ihminen hengittää pölyä, missä myyrät tai hiiret ovat kulkeneet ja virtsanneet. Ihmisestä ihmiseen tauti ei tartu.Mika Moksu / Yle

Myyrien häviäminen vaikuttaa petojen ja metsäkanalintujen elinoloihin. Normaalin aikataulun mukainen myyrähuippu jäi Itä-Suomessa väliin, ja kannan runsastuminen voi viedä useita vuosia.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Otso Huitu sanoo myyräkadon vähentävän sellaisten pöllöjen ja haukkojen määrää, joille jyrsijät ovat tärkein ravinto. Toisaalta myyrien vähyys saa pedot saalistamaan esimerkiksi metsäkanalintujen poikasia nykyistä enemmän.

- Pohjois-Suomessa on ollut pari hyvää myyrävuotta ja siellä on nähty, että kun petonisäkkäät ja -linnut ovat keskittyneet saalistamaan myyriä, metsäkanalintukannat kasvavat.

Itä-Suomessa edellinen, ennätyksellinen myyrähuippu osui vuosien 2008 ja 2009 talveen. Normaalin aikataulun mukaista myyrien runsastumista odotettiin viime vuodelle.

Se jäi kuitenkin tapahtumatta ja jyrsijät ovat monin paikoin hävinneet lähes kokonaan.

Myyrähuippuja yleensä kolmen vuoden välein

Huitu ennustaa, että seuraava myyrähuippu tulee vuonna 2014.

- Eivät ne myyrät pilvistä sada, vaikka niitä ei nyt missään näykään. Siellä täällä on lähdepopulaatioita, joista lisääntyminen lähtee käyntiin. Sieltä myyrät lähtevät siirtymään uusille alueille, Huitu kertoo.

Myyrähuiput toistuvat yleensä Savon leveysasteilla kolmen vuoden välein. Vaihteluväli riippuu kasvukauden pituudesta: Etelä-Suomessa myyrähuippuja saattaa tulla joka toinen vuosi ja pohjoisessa jopa joka viides vuosi.

Huitun mukaan muutokset kannanvaihteluiden rytmissä ovat tavallisia.

- Pikemminkin olisi poikkeuksellista, jos myyräkannat vaihtelisivat äärimmäisen säännöllisesti.