Lontoon olympiakisat 1948 olivat pettymys suomalaisille

Suomalaiset lähtivät vuoden 1948 olympiakisoihin haasteellisista oloista pienin odotuksin, mutta toiveikkaina.

Jussi Vares -elokuvat
Rautavaara ja Helismaa
Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa Urheilupuistossa 1950-luvulla.V.K. Hietanen

1900-luvun alkupuolella suomalaiset saivat useita mitaleja olympiakisoista, juoksija Paavo Nurmi kirkkaimpana tähtenä.

Suomalaisten menestys kääntyi kuitenkin laskuun 40-luvulla. Ensimmäiset kisat toisen maailmansodan jälkeen Lontoossa 1948 olivat Suomelle monessa suhteessa vaikeat ja arvoitukselliset, kertoo Turun yliopiston dosentti ja historiantutkija Vesa Vares.

- Ei oikein tiedetty, miten sota tulee vaikuttamaan kisoihin. Toisaalta elettiin 20- ja 30-luvun muistoissa ja käsityksissä, että jos se suomalainen sisu sieltä kuitenkin tulisi.

Hyvässä muistissa oli edelleen myös pari vuotta aiemmin Ruotsille yleisurheilussa kärsitty maaottelutappio suuremmalla piste-erolla kuin koskaan aikaisemmin.

- Yleinen tilanne oli vaikea. Elettiin säännöstelyn aikaa, ja suurin osa kansasta pelkäsi kommunistista vallankaappausta. Juuri keväällä 1948 oli ollut paljon tästä huhuja, Vares sanoo.

Lisää kapuloita rattaisiin pisti myös ruotsalaisten käräytys Paavo Nurmen ammattilaisuudesta.

- Suomalaiset tulkitsivat tämän merkiksi kateellisuudesta. Tulkittiin, että ruotsalaiset halusivat saada Nurmen kiinni siitä, mitä oikeasti kaikki yleisurheilun huiput tekivät, Vares kertoo.

Kekkonen pettyi mitalisaaliiseen

Lehdistö vähätteli lopullista mitalisaldoa, joka oli 20 mitalia. Presidentti Kekkostakaan tulos ei miellyttänyt. Nimimerkillä "Veljenpoika" Kekkonen arvosteli Suomen Kuvalehdessä urheilijoita sisun puutteesta.

- Tämän hetken näkökulmasta tulos vaikuttaa ruhtinaalliselta, mutta silloin oli totuttu parempaan. Suomen ennätyshän oli 37 mitalia, Vares summaa.

Tämän hetken näkökulmasta tulos (20 mitalia) vaikuttaa ruhtinaalliselta, mutta silloin oli totuttu parempaan

Vesa Vares

Mitalit tulivat ennen kaikkea vääristä lajeista. Yleisurheilusta tuli vain kolme mitalia, yksi kulta ja kaksi hopeaa. Tavallisesti yleisurheilussa ja erityisesti juoksussa oli pärjätty paremmin.

- Tapio Rautavaaran kulta keihäänheitossa paransi tilannetta hieman, mutta pettymyksiä tuloksissa tuli silti paljon. Lopulta voimistelijat toivat tukun mitaleita. Martti Jukola Olympiahistoria-kirjassa kertoo, että "voimistelijoiden menestys oli kuin orgiat yleisen masennuksen hetkellä", kuvailee Vares.

Suomalaiset olivat tottuneet, että olympialaiset olivat näytönpaikka, jossa Suomi näkyy maailmalla. Myös kotimainen media seurasi kisoja tarkasti.

- Lehdet uhrasivat monta sivua olympialaisille ja sähkeitä ja raportteja lähetettiin paljon kotimaahan, sanoo Vares.