Kaikki talviolympialaisista!

Appiukon autotallista maailman merille

Pietarsaarelaisen veneenrakennusyhtiö Nautorin perustaja Pekka Koskenkylä muistelee lämmöllä uransa alkuaikoja ja ensimmäisen veneen rakentamista appiukon autotallissa Pietarsaaressa. Menestystä Koskenkylä selittää niin sattumilla kuin oikeilla ratkaisuilla imagonrakentamisessa. Nautorin Swaneja esittävä näyttely on avoinna elokuun ajan museolaiva Suomen Joutsenella Turussa.

veneet
Kaksi miestä tekemässä venettä Nautorilla.
Veneteollisuus vauhdittui Nautorin myötä.Kalle Niskala / Yle

Kaikki lähti unelmasta tehdä joskus itse maailman paras purjevene. Nykyisin Etelä-Ranskassa asuva Pekka Koskenkylä kertoo, että kaikki alkoi sattumalta, kuin vahingossa vuonna 1966 Pietarsaaressa.

- Olin valmistunut ja mennyt naimisiin pietarsaarelaisen tytön kanssa, ja sain työtä Schaumanin paperitehtaalta myyntipäällikkönä. Työ osoittautui helpoksi, joten oli paljon aikaa ruveta suunnittelemaan ja fantiseeraamaan. Ryhdyin iltaisin ja viikonloppuisin rakentamaan itselleni purjevenettä puusta appiukon autotallissa. Huhut veneenteosta laajenivat, ja sitten yksi helsinkiläinen hammaslääkäri kysyi, olisiko vene myytävänä.

- Vaikka en ollut sen myyntiä aiemmin ajatellut, mietin, että kaikki on myytävänä jos hinnoista sovitaan. Heitin hinnan, joka oli minusta yläkanttiin, ja sillä hinnalla sen myin. Ajattelin, että tämähän on helppoa, ja näitä täytyy tehdä lisää. Siitä se alkoi, muistelee Pekka Koskekylä.

Koskenkylällä ei ollut aiempaa kokemusta purjehduksesta. Koulutuskaan ei viitannut tekniiseen alaan, hän oli valmistunut filosofian kandidaatiksi.

- Olin aina kulkenut Helsingin rannoilla ja haaveillut merestä ja ajatellut, että joskus olisi kiva, kun olisi joku paatti, jolla pääsisi merelle seilaamaan tuonne taivaanrantaan.

- Purjehdus on jalo harrastus, ja veneiden tekemisessä oli hohtoa.

Imagonrakentamisessa satsauksia ja tuuria

Pekka Koskenkylä selittää Swan-veneiden maineen nousukiitoa onnekkaalla brändinrakentamisella.

- Sattumalta, vahingossa, enemmän tai vähemmän suunnitelmallisesti tein ne oikeat ratkaisut. Yksi niistä oli löytää maailman paras ja tunnetuin veneensuunnittelija, joka toi mukanaan taidon ja kokemuksen. Olimmehan täysin uusi firma ja Suomessa, maassa, joka ei ollut veneenrakentamisessa millään tavalla tunnettu - siinä oli haastetta.

- Toinen puoli asiassa on sitten tuotteen korkealaatuisuus: Swan voitti kilpailuja, se oli tehty laadukkaasti ja oli hyvin viimeistelty, mikä taas perustui käsityöhön. Viimeistelyssä oli mukana hyvin taitavia ammattimiehiä Pohjanmaan rannikolta: Luodosta, Kruunupyystä ja Pedersörestä.

Koskenkylä pitää yhtenä menestystekijänä myös tehokasta mainontaa.

- Suhteessa firman kokoon satsasimme paljon isoon mainoskampanjaan. Markkinat olivat pienet ja venelehtiä vähän. Varasimme englanninkielisestä venelehdestä useiksi vuosiksi sisäkannen.

Imagonrakentamisessa oli Koskenkylän mukaan myös onnea, kun Swan voitti merkittäviä purjehduskilpailuja Englannissa ja Ruotsissa.

Veneiden rakentajasta kulttuurin tuottajaksi

Turussa Suomen Joutsenen Swan-näyttely on esillä elokuun ajan. Swan-veneitä voi nähdä Aurajokivarressa ja myös kilpailemassa Airistolla 16.8. alkavassa nelipäiväisessä Regatassa. Tällöin Pekka Koskenkylä esittelee Swanien historiaa.

Pekka Koskenkylä ei enää tänä päivänä juuri purjehdi.

- Minusta on tullut maakrapu. Emme edes asu rannalla, kotimme on 50 kilometrin päässä merenrannasta Alppien rinteillä.

Koskenkylä kertoo nyt 75-vuotiaana vaihtaneensa alaa monen vuoden eläkkeellä olon jälkeen.

- Vaimo on kirjoittanut kirjoja, ja nyt olemme perustaneet kustannusyhtiön. Tämä on erilaista kuin veneenrakennus: purjeveneiden tekemisessä oli hohtoa, mutta myös kustannustoiminnassa on oma hohtonsa - se on kulttuurin edistämistä, sanoo Koskenkylä.