Hyvin varusteltu mönkijä laskeutuu Marsiin

Kyydissä on myös suomalaistekniikkaa, jolla kerätään tietoja punaisen planeetan kaasukehästä.

tiede
Tietokoneella tehty havainnekuva esittää NASAn Curiosity-mönkijää Mars-planeetalla.
Tietokoneella tehty havainnekuva esittää NASAn Curiosity-mönkijää Mars-planeetalla. NASA / AFP / Lehtikuva

Ensimmäisten laskeutumistietojen on määrä saavuttaa Maa noin kello 8.45 Suomen aikaa. Siinä vaiheessa mönkijä on ehtinyt olla punaisella planeetalla jo noin vartin verran.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan auton kokoinen mönkijä on nimetty Curiosityksi (Uteliaisuus). Kyydissä on painetta ja kosteutta mittaavia laitteita Suomen Ilmatieteen laitokselta.

Curiosity on tähän mennessä suurin ja parhaiten varusteltu mönkijä, joka maksaa Nasalle noin kaksi miljardia euroa. Laitteet ovat herkkiä, joten painavankin mönkijän pitää laskeutua Marsiin pehmeästi.

Edeltäjät, Spirit ja Opportunity, tömähtivät Marsin kamaralle vuonna 2004 ilmatyynyjen avulla. Siihen Curiosity on liian raskas. Nyt luotaimen on tarkoitus leijua planeetan pinnalle jarrurakettien avulla.

Laskeutuminen tarkkaa puuhaa

Laskeutumisen onnistuminen ei ole itsestään selvää. Noin puolet Mars-laskeutumisista on epäonnistunut.

Curiosityn pitäisi tupsahtaa Gale-kraatteriin seitsemän kertaa 20 kilometrin kokoiselle alueelle. Aiemmissa laskeutumisissa alue on ollut huomattavasti suurempi. Siksi Curiositya ohjataan jarruraketeilla jo ennen jarruvarjojen aukaisemista.

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta on kaikesta huolimatta luottavaisin mielin, vaikka laskeutuminen vaatii tekniikalta paljon.

- Laskeutumista varten on tehty puoli miljoonaa riviä koodia. Siinä on noin 70 erilaista pyrolaitetta. Joko ruuveja tai pultteja ammutaan poikki, sitä kautta ohjaillaan toimintaa, viritetään jarruvarjot, käynnistellään raketteja. Periaatteessa jos mikä tahansa näistä menee pahasti väärin, se saattaa vaarantaa toiminnon, tutkimuspäällikkö Harri sanoo.

Marsin pinta tunnetaan jo melko hyvin, mutta myös laskeutumisalusta saattaa tehdä tepposet. Jos mönkijä kellahtaa selälleen esimerkiksi louhikossa, Curiosityn matka Marsissa päättyy alkuunsa.

Mönkijä kulkee sähkömoottoreilla, jotka saavat energiansa plutoniumin lämpenemisen avulla. Se on siis ydinkäyttöinen, vaikka varsinaista ydinreaktiota ei tapahdu.

Curiosityn monipuolinen robottikäsi tonkii Marsin pinnasta näytteitä, joiden koostumuksen mönkijä myös tutkii muun muassa laserin avulla.

Liikkuvan laboratorion tehtävänä on etsiä merkkejä mikrobitason elämälle otollisista olosuhteista. Gale-kraatterissa uskotaan olleen joskus vettä.

Mars muistuttaa monessa Maata

Suomalaislaitteet keräävät tietoja planeetan paineesta ja kosteudesta. Ilmatieteen laitos on mukana muustakin syystä kuin pelkästä tieteellisestä uteliaisuudesta.

- Tutkimalla Marsia ja sen kaasukehää voidaan oppia jotain uutta maapallosta, tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri toteaa.

Vaikka Mars on kuiva ja kylmä, se muistuttaa monessa mielessä Maata. Molemmissa on esimerkiksi neljä vuodenaikaa.

Ilmatieteelle Mars toimii tutkimuslaboratoriona: se on kuin Maa, josta on poistettu säiden ennustamista vaikeuttavat meret ja kasvillisuus.

Curiosity lähetettiin matkaan Floridasta Yhdysvalloista viime marraskuussa. Määränpäässään sen on tarkoitus toimia vähintään Marsin vuoden eli noin 680 Maan päivän ajan. Toiminta-aikaa voidaan jatkaa, jos kaikki menee hyvin.

Työnsä päätettyään Curiosity jää Marsiin ikiajoiksi Spiritin ja Opportunityn tavoin. Opportunity on yhä toiminnassa, Spirit vaikeni vuonna 2010.