1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Autobahn täyttää 80 vuotta

Moni luulee, että Saksan natsijohtaja Adolf Hitler ideoi maan nopeat moottoritiet. Todellisuudessa natsipuolue vastusti autobahneja aluksi kiivaasti, koska niiden katsottiin pönkittävän autoilijoiden etuoikeuksia.

Uutta tieosuutta Tshekkiin johtavalla A7-autobahnilla lähellä Pirnaa Kaakkois-Saksassa tarkastettiin ennen käyttöönottoa joulukuussa 2006. Kuva: Matthias Heikel / EPA

Natsit inhosivat aluksi autobahnia, mutta väittivät valtaan noustuaan keksineensä sen. Saksan ensimmäistä pikatietä Bonnin ja Kölnin välillä tarvittiin, koska 1920-luvun lopulla liikennettä oli aivan liian paljon.

Saksan ensimmäinen autobahn oli oikealta nimeltään Nur-Auto-Straße eli vain autoille oleva tie.

Autobahn-nimi keksittiin vasta myöhemmin. Elokuun 6. päivänä 1932 avattu tieosuus Bonnin ja Kölnin välillä on olemassa vieläkin.

Ensimmäinen autobahn oli hengenvaarallinen. Vastakkaisten kaistojen välissä ei ollut sen enempää viheraluetta tai suoja-aitaakaan. Autoja törmäili toisiinsa jatkuvasti. Sen ajan arkkitehdeille liikennekuolemat valkenivat vasta kantapään kautta.

Köln-Bonn ei ollut maailman ensimmäinen moottoritietä muistuttava tieosuus. Jo vuonna 1921 avattiin Berliinin Avus. Se oli kuitenkin yksityistie, jonka ajaminen maksoi. Niinpä tieosuudella ajettiin käytännössä vain autokilpailuja sekä autotehtaiden testiajoja. 

Natsien propagandasta tuli totuus

Autobahn on yksi vahvimmista saksalaisbrändeistä. Se herättää intohimoja kaikkialla. Sen vapaita nopeusrajoituksia joko ihaillaan tai paheksutaan ympäri maailmaa.

Sen natsimenneisyys on ollut kiusallista: Monet saksalaiset ovat koko ikänsä uskoneet Hitlerin keksineen autobahnit sotajoukkojen nopeamman liikkumisen varmistamiseksi.  

Todellisuudessa natsit ja Hitler vastustivat aluksi kiivaasti autobahneja. Natsien mielestä autobahn pönkitti autoilevien saksalaisten etuoikeuksia. Vasta suosiotaan rakentamassa olleet natsit kokivat, että autonomistajat olivat hurjastelevia elitistejä ja kaukana kansasta.

Mieli muuttui vallan myötä. Arkkitehtien valmisteilla olevat luonnokset uusista tieosuuksista valjastettiin pian Führerin alaisuuteen. Valtaisan 30-luvun talouslaman työttömät saivat töitä, kun autobahneja nousi joka puolelle.

Aivan ensimmäistä, nyt 80-vuotiasta Nur-Auto-Straßea, natsit eivät koskaan tunnustaneet autobahniksi. Köln-Bonn-väli hyväksyttiinkin osaksi verkostoa vasta vuonna 1959. Nykyisin se on A 555.

Betonia pitkin niin kovaa kuin kulki

Bitumi oli aluksi kallista ja asfaltti tuontitavaraa. Betonia sen sijaan oli saatavissa. Tieosuudet pystyttiin teltan suojassa helposti valamaan pala palalta sateessa ja paahteessa.

Sodan jälkeen henkilöautoja oli vain harvoilla. Moni autobahn oli jäänyt sodan aikana kesken. Osa tuhoutui sodassa. Jo ennen sotaa ehdittiin osa huoltoasemista ja taukopaikoista saada valmiiksi sellaisillekin tieosuuksille, jotka eivät johtaneet vuosiin minnekään.

Vielä 50-luvulla liikennemäärien kasvu oli maltillista, mutta 60-luvulla alkoi tapahtua. Bonn oli Länsi-Saksan pääkaupunkina haluttu autokohde. Mustat Mercedekset kiitivät arvovieraineen paikasta toiseen.

Nopeusrajoituksia tiellä ei ollut ja meno sen mukaista. Tuhannet ihmiset ehtivät kuolla rattiin ennen kuin tieosuudelle saatiin liikennemääriin vetoamalla nopeusrajoitukset.