1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Liperi hoitaa hampaita jättämällä ksylitolin pois

Liperin kunta aikoo hoitaa päiväkoti-ikäisten hampaita jättämällä ksylitolipastillit antamatta. Vanhemmat, jotka ovat halunneet ovat voineet tuoda ksylitolia päiväkotiin ja hoitajat ovat antaneet lapselle sen ruokailun jälkeen. Keskustelu koululaisten ksylitolituotteiden jäätämisestä käynnistyy syksyllä.

Kuva: Mika Kanerva / Yle

Kunta ja paikallinen hammashuolto ovat päätyneet ehkäisemään pienten lasten hampaiden reikiintymistä jättämällä ksylitoli pois päiväkodeista. Liperin kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen kertoo, että asiasta on keskusteltu paikallisen hammashuollon kanssa puolentoista vuoden ajan.

Huoli pienten lasten hammasterveydestä johtuu Korhosen mukaan siitä, että pienten lasten hampaita ei harjata kaikissa kodeissa aamuisin. Lisäksi kouluterveystutkimuksesta selvisi, että vain pieni määrä yläkoulun oppilaista harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä.

- Yksi asia mikä on tullut esille asiantuntijoiden toimesta, että lapset tottuu aina aterian jälkeen siihen makeaan. Kehittyy helposti sellainen riippuvuus, että aina pitäisi suussa olla jälkimakuna se makea. Ja tästä on paljon keskusteltu, että se ei ole hyvä, Korhonen kertaa.

Hammaslääkäriliiton toiminnanohjaaja Matti Pöyry puolestaan pitää ajatusta erikoisena.

- Jälkiruuat ovat usein makeita, Pöyry ihmettelee.

Ksylitolin vaikutuksesta epäselvyyttä

Varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen kertoo, että hammashuollon näkökulma on se, että pastillien ja ksylitolin käyttöä ei suositella päiväkodeissa.

- Ei ole selkeää näyttöä, että se ennaltaehkäisisi kariesta. Itse luin tuossa artikkelin, että parasta olisi syödä ruuan jälkeen palanen juustoa. Sen vaikutus olisi paljon parempi kuin näiden ksylitolivalmisteiden. Ksylitolilla pitäisi korvata mahdollisimman paljon valkoista sokeria. Eli karkkipäivänä syötäisiin ksylitolivalmisteita, Korhonen sanoo.

- Ksylitolla on todistettu olevan selvä teho hammaskariesta aiheuttavan bakteerin vähentämisestä suussa. Kyllä siinä aika pienillä panostuksilla voidaan saada hyvää aikaan pitkäksi aikaa elämässä eteenpäin, väittää puolestaan Hammaslääkäriliiton toiminnanohjaaja Matti Pöyry.

Ongelmana on päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden ksylitolipastillien vaihtelevuus. Osa vanhemmista on tuonut hoitoon 100 prosenttista ksylitolia, kun osalla lapsilla on saattanut olla pastilleja, jotka sisältävät huomattavasti pienemmän määrän ksylitolia.

Osa kunnista kustantaa päiväkoti-ikäisille ksylitolipastilleja.

Näkyvä valkoinen sokeri on jo kiellettyjen listalla Liperin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi juhlapäivinä ei enää hoitoon saa tuoda karkkia, korkeintaan ksylitolikarkkeja.

- Viime talvena kiellettiin sokerimehut ja hillot. Sokerimehua tarjotaan retkellä tai helteellä, Korhonen kertoo.

Useimmilla asiat ovat hyvin.

Matti Pöyry

Ksylitolin syönnistä takaisin harjaukseen

Sekä Pöyry että Korhonen ovat sitä mieltä, että päävastuu suuterveydestä on lasten vanhemmilla. Liperissä kuitenkin otetaan askeleita taaksepäin.

- Useimmilla asiat ovat kohtuullisen hyvin. Valitettavasti ongelmat tuntuvat kasaantuvan. Reikiä saattaa ollakin todella paljon. Monesti perheessä ei ymmärretä, miten näin pienellä lapsella voi olla näin paljon reikiä. Lapsi voi joutua narkoosihoitoon sairaalaan, että saadaan hoidettua. Viime vuosina maahanmuuttajaperheissä on omaksuttu makeiden käyttöä, mutta perusasioista kuten harjauksesta ja fluorin käytöstä on puutteellista tietoa, Pöyry kertoo.

- Liperissä palataan syksyllä vanhaan käytäntöön ja suuhygienistit alkavat kiertää päiväkodeissa. Annamme tehoiskuja ja on tärkeää keskustella näistä asioista vanhempien kanssa, Korhonen kertoo.

Asia herättää vilkasta keskustelua eri asiantuntijoissa ja Korhonen kertoo olevansa yllättynyt asiasta. 1990-luvulla kouluissa harjattiin hampaita. Käytäntö lopetettiin, kun sen huomattiin huomattiin levittävän bakteereja. Viime vuonna Liperissä kokeiltiin käytännön elvyttämistä esiopetuksessa.

Muutos tietysti tuo vastarintaa.

Sirkka Korhonen

- Olen kovasti sen kannalla. Julkisen instituutin pitäisi puuttua asiaan, kun näin isot määrät lapsia ei harjaa hampaita. Muutos tietysti tuo vastarintaa, sanoo Korhonen.

Hampaiden harjaus esiopetuksessa ja kouluissa tuo mukaan monta mutkaa: harjoilla pitäisi harjata vain hampaita ja niiden hampaiden pitäisi olla omia. Lisäksi harjoja pitäisi säilyttää mukeissa.